Versio 21. tammikuuta 2017 kello 12.19 muokkaa 80.220.7.167 (keskustelu) Proteiinisynteesiosion muokkaus Merkkaus: Visuaalinen muokkaus ← Vanhempi muutos		Versio 1. marraskuuta 2017 kello 10.59 muokkaa kumoa Oh7lua (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 3 911 muokkausta →‎Proteiinit ravinnossa: +liikasaanti (pieni täsmennys); +lähde; (-) selvennä mallinne pois ko. kappaleesta Merkkaus: Visuaalinen muokkaus: vaihdettu Uudempi muutos →
Rivi 14: == Proteiinit ravinnossa == Proteiinit ovat myös tärkeitä [[ravinto\|ravintoaineita]], joita ihmisen täytyy saada ruokavaliosta lihasmassan ylläpitämiseksi sekä proteiinin aiheuttamien puutostilasairauksien välttämiseksi. Ihmisille on selvitetty proteiinin saantisuositus, mikä kertoo sen kuinka paljon ihmisen tulisi saada proteiinia ravinnosta vuorokaudessa. Ylitsemenevä osa ei imeydy ja se tulee ulosteen mukana pois kehosta. Ulosteeksi päätymätön ylimääräinen proteiini muuttuu kehossa sokeriksi, joka varastoituu rasvana ihmiseen.<ref>{{Verkkoviite \| Osoite = http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=skr00016 \| Nimeke =Proteiinin tarpeellisuus \| Tekijä =Antti Aro \| Ajankohta =15.10.2015 \| Julkaisija =Terveyskirjasto Duodecim \| Viitattu = 1.11.2017 }}</ref> Länsimaissa käytetään yleisesti paljon lihaa ja uloste voi sisältää monta kymmentä prosenttia imeytymätöntä proteiinia. Ihmisen elimistö ei kykene varastoimaan proteiineja hyvin, vaan se voi hyödyntää kerrallaan vain 20–40 grammaa proteiinia, ja ylimäärä hapetetaan energiaksi.<ref>{{Verkkoviite \| Osoite = http://www.savonsanomat.fi/uutiset/kotimaa/seitseman-kysymysta-proteiineista-asiantuntijat-vastaavat/1339057 \| Nimeke =Seitsemän kysymystä proteiineista – asiantuntijat vastaavat \| Tekijä =Juha Hulmi \| Ajankohta =10.6.2013 \| Julkaisija =Savon Sanomat \| Viitattu = 12.5.2014 }}</ref><ref>{{Verkkoviite \| Osoite = http://www.terveyskirjasto.fi/kotisivut/tk.koti?p_artikkeli=dlk01080 \| Nimeke =Voimaharjoittelu ja ruokavalio \| Tekijä =Jan Sundell \| Ajankohta =20.9.2012 \| Julkaisija =Terveyskirjasto, Lääkärilehti Duodecim \| Viitattu = 12.5.2014 }}</ref~~><sup>[selvennä]</sup~~> Paljon proteiineja sisältävät muun muassa [[juusto]], [[kala]], [[palkokasvi\|palkokasvit]], [[liha]], [[kana]], [[kananmuna\|kananmunat]] ja [[pähkinä]]t<ref>Elintarvikkeiden koostumustietopankki Fineli. http://www.fineli.fi/foodlist.php?lang=fi</ref>. Myös [[maito]] ja [[Maitotuote\|maitotuotteet]] ovat tärkeitä proteiininlähteitä. Usein ihmiset saavat kuitenkin valtaosan proteiinista erilaisista viljatuotteista, kuten [[leipä\|leivästä]] ja [[pasta]]sta. Kaikki kasvikset sisältävät proteiinia, mutta tuoreissa hedelmissä proteiinien osuus on melko alhainen. Proteiinien ravitsemuksellinen laatu määritellään niiden sisältämien aminohappojen mukaan. Rivi 81: ===Liikasaanti=== Runsaalla proteiinien saannilla ei ole terveyttä edistäviä vaikutuksia, koska tarvetta suuremmat proteiinimäärät käytetään lähinnä energian tuotantoon. Liiallinen proteiinien syönti lisää janontunnetta ja virtsaneritystä, mikä saattaa rasittaa [[munuainen\|munuaisia]], [[suolistoa\|ihmisen suolisto]] ja aiheuttaa kehon kuivumista. Lisäksi runsas proteiinien saanti lisää jonkin verran [[kalsium]]in eritystä virtsaan.<ref>{{Verkkoviite \| Osoite = http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=skr00016 \| Nimeke =Proteiinin tarpeellisuus \| Tekijä =Antti Aro \| Ajankohta =15.10.2015 \| Julkaisija =Terveyskirjasto Duodecim \| Viitattu = 1.11.2017 }}</ref> ~~Liiallinen proteiinien syönti lisää janontunnetta ja virtsaneritystä, mikä saattaa rasittaa [[munuainen\|munuaisia]] ja aiheuttaa kehon kuivumista{{Lähde}}.~~ == Proteiinisynteesi==

Ero sivun ”Proteiini” versioiden välillä