Ero sivun ”Microsoft” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Oikeat luvut, logot sekä lähde
Rivi 141:
== Kritiikkiä ==
=== Lähdekoodikritiikki ===
Microsoftin toimintaa ovat kritisoineet etenkin [[avoin lähdekoodi|avoimen lähdekoodin ohjelmistokehityksen]] kannattajat, joiden mukaan yhtiö on tällä hetkellä tunnetuin esimerkki [[FUD]]-strategian käytöstä liiketoiminnassaanliiketoiminnassa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.cavcomp.demon.co.uk/halloween/fuddef.html | Nimeke = What is FUD | Tekijä = Roger Irwin | Julkaisu = | Ajankohta = 1998 | Julkaisija = cavcomp.demon.co.uk | Viitattu = 15.3.2017 | Kieli = {{en}}}}</ref>
 
 
=== Monopolisyytökset ja määräävän markkina-aseman väärinkäyttö ===
Microsoft on joutunut useaan otteeseen oikeudenkäynteihin, jotka ovat useimmiten koskeneet määräävän markkina-aseman väärinkäyttöä. Ongelmia on aiheutunut esimerkiksi siitä, että Microsoftin on väitetty saavan suhteettoman edun kilpailijoihinsa, mikäli se laittaa käyttöjärjestelmäänsä mukaan ohjelmiaan (kuten [[Internet Explorer]] [[WWW-selain|-selaimen]]), joita vastaan muut yrittävät kilpailla (lisää [[United States v. Microsoft]]<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.justice.gov/atr/case/us-v-microsoft-corporation-browser-and-middleware | Nimeke = U.S. v. Microsoft Corporation (Browser and Middleware) | Tekijä = | Julkaisu = Department of Justice | Ajankohta = | Julkaisija = justice.gov | Viitattu = 15.3.2017 | Kieli = {{en}}}}</ref> ja [[Euroopan Unionin kilpailuoikeudellinen kanne Microsoftia vastaan]]<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/talous/art-2000002618441.html | Nimeke = Microsoft sai EU:lta 560 miljoonan sakot | Tekijä = | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta = 6.3.2013 | Julkaisija = hs.fi | Viitattu = 15.3.2017 }}</ref>). Microsoftia on kritisoitu myös sen tuotteiden turvallisuusongelmista.
 
=== Lapsityövoiman käyttö ===
[[Amnesty International|Amnesty]] seurasi vuonna 2016 julkaistussa raportissaan [[Lapsityö|lapsityötä]]Kinshasassa, [[Kongon demokraattinen tasavalta|Kinshasan Kongossa]] [[Lapsityö|lapsityötä]] käyttäneiden epävirallisten kaivosten malmin tuotantoketjua, joka johti muun muassa Microsoftiin. Kaivoksissa työskentelee nuorimmillaan jopa 7-vuotiaita lapsia. Microsoft kommentoi paljastusta kertomalla, että se ei ole jäljittänyt [[Koboltti|kobolttinsa]] tuotantoketjua malminjalostuksen tasolle johtuen jäljittämisen monimutkaisuudestamonimutkaisuuden ja sen vaatimistavaatimien resurssien resursseistavuoksi.<ref>{{Verkkoviite|nimeke = Amnesty: Applen, Samsungin ja Microsoftin laitteissa voi olla lapsityöllä kaivettua metallia|osoite = http://www.iltalehti.fi/digi/2016012120987126_du.shtml|julkaisu = www.iltalehti.fi|viitattu = 2016-02-09|kieli = fi-FI}}</ref>
 
== Lähteet ==