Ero sivun ”Lapuanjoki” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Zunter (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
lähdepyynnöt pois ja muokkausta lähteiden pohjaölta
Rivi 9:
| lähdekorkeus = 113
| virtaus =
| valuma-alue = 4 122 km²
| kartta = Location of Lappo river.png
| karttateksti = Lapuanjoki kartalla.
}}
'''Lapuanjoki''' saa alkunsa [[Alavus|Alavuden]] Sapsalammesta ja virtaa aluksi Pahajoki-nimisenä noin 20 kilometrin matkan Alavuden Kirkkojärveen (Alavudenjärvi) , josta joki jatkaa [[Kuortane]]en, [[Lapua]]n ja [[Kauhava]]n kautta laskien vetensä [[Uusikaarlepyy|Uudessakaarlepyyssä]] [[Pohjanlahti|Pohjanlahteen]]. Suupuolta sanotaan Uudenkaarlepyynjoeksi<ref>WSOY Iso tietosanakirja 10, s. 52, WSOY, 1997 ISBN 951-0-20163-4</ref>.
 
Lapuanjoki on pituudeltaan noin 150 km ja [[Pahajoki (Alavus)|Pahajoki]] mukaan laskettuna noin 170 km,. jossa yhteisenJoen valuma-alueen pinta-ala on n. 4&nbsp;100122 km². Joen latvaosa Sapsalammilla on noin 113 metriä merenpinnan yläpuolella.<ref>{{lähdeVerkkoviite | Osoite = http://www.ymparisto.fi/download/Tulvariskien_alustava_arviointi_Lapuanjokipdf/0598c2ab-a9db-42b7-8fe7-0bbd581d8eb5/48318| Nimeke = Tulvariskien alustava arviointi Lapuanjoen vesistöalueella| Tiedostomuoto = pdf| Ajankohta = 30.3.2011| Julkaisija = Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus| Viitattu = 30.10.2017}}</ref> Lapuanjoki virtaa [[Kuortaneenjärvi|Kuortaneenjärven]] läpi.
 
Lapuanjoen vedenlaatu on latvaosan Pahajoka lukuunottamatta tyydyttävä tai välttävä. Pahajoen vedenlaatu on hyvä. Lapuan alapuoliseen osaan vaikuttavat vesirakentaminen, [[hajakuormitus]] ja sulfaattimailta tuleva kuormitus. Pääuoman alajuoksulla on paljon peruskuivattuja sulfaattimaita,
[[Kuva:Location of Lappo river.png|left|thumb|Lapuanjoki kartalla.]]
jotka happamoittavat vesiä erityisesti tulva-aikana.<ref>''Lapuanjoen vesistöalueen vesienhoidon toimenpideohjelma 2016–2021'', s. 53.</ref> Keski- ja yläjuoksulla vedenlaatua heikentävät maa- ja metsätalouden hajakuormitus, asutuksen jätevedet ja turvetuotanto. Pahajoki ja latvapurot ovat kohtuullisen hyvässä luonnontilassa, vaikka maa- ja metsätalous kuormittavat niitäkin vaihtelevasti.<ref>''Lapuanjoen vesistöalueen vesienhoidon toimenpideohjelma 2016–2021'', s. 54.</ref>
 
Lapuanjoen vedenlaatu on huono voimakkaasta kuormituksesta johtuen, etenkin joen alajuoksulla. Valuma-alueella on runsaasti maataloutta, joka rehevöittää vesistöä voimakkaasti. Lisäksi joen valuma-alueella tehdyt laajat metsien ja soiden ojitukset aiheuttavat voimakkaita virtaaman vaihteluita. Virtaamien vaihtelun ja maaperän alunapitoisuuden vuoksi veden pH on ajoittain varsin [[happamuus|hapan]].{{lähde}} Myös veden kiintoainepitoisuudet ovat ajoittain hyvinkin suuria mikä aiheuttaa ongelmia joen pohjaeliöstölle ja kalastolle.
 
Lapuanjokeen laskevat vetensä mm. seuraavat joet: [[Lakajoki]], [[Kaarankajoki]], [[Uitonluoma]], [[Tiistenjoki]], Tiisipuro, [[Kätkänjoki]], [[Nurmonjoki]], [[Kauhavanjoki]] ja [[Töysänjoki]].<ref>Reino Kallio, Tiistenjoen Paavola ja sen tytärkylät 1554–2004.</ref>[[Antti Tuuri]] kuvaa kirjassaan ''Perhokalastus Pohjanmaalla''<ref> Antti Tuuri: "Perhokalastus Pohjanmaalla – Kalajuttuja" 2006, Otava</ref> Lapuanjoen tilaa, ja kirjan kuvaus on aiheuttanut laajaa keskustelua, lehtikirjoittelua ja eduskuntakyselyjä joen pelastamiseksi.<ref>[http://www.perhokalastajat.net/keskustelu/viewtopic.php?t=10571&sid=2ccf7cc54f95339f2c6179456dd015be Perhokalastajien sivu, jossa raportoidaan keskustelusta] (luettu 1.4.2008)</ref>
Rivi 25 ⟶ 26:
 
== Lähteet ==
*{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke = Lapuanjoen vesistöalueen vesienhoidon toimenpideohjelma 2016–2021| Vuosi = 2016| Selite = Raportteja 41| Julkaisija = Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus| Isbn = 978-952-314-444-6| www = https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/124449/Raportteja%2041%202016.pdf?sequence=2| www-teksti = | Tiedostomuoto = pdf| Viitattu = 30.10.2017}}
 
=== Viitteet ===
{{viitteet}}