Ero sivun ”Taistelulaiva Bismarck” versioiden välillä

[katsottu versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Kumottu muokkaus 16842053, jonka teki Ondraknamra (keskustelu) turha suurennus
Oluttynnyri (keskustelu | muokkaukset)
Rivi 100:
Saatuaan lieviä vaurioita taistelussa brittien lippulaiva ''HMS Hoodia'' vastaan, lähinnä ''HMS Hoodin'' saattaja-aluksen ''HMS Prince of Walesin'' tykeistä, ''Bismarck'' otti suunnan kohti Ranskaa, missä sen oli tarkoitus rantautua [[Brest (Ranska)|Brestin]] satamaan. Enimmäkseen tämä kuitenkin johtui siitä, että aluksen päällikkö [[Ernst Lindemann]] oli pelästynyt hyökkäyksestä ja väittänyt, että lukuisia koneita oli ammuttu alas, vaikka todellisuudessa yksikään ei ollut pudonnut. Britannia määräsi kaikki käytettävissä olleet laivansa ja lentokoneensa ''Bismarckin'' perään. Huolimatta vaurioistaan ''Bismarck'' onnistui kuitenkin pysyttelemään vielä yli 30 tuntia poissa kaikkien brittialusten ulottuvilta<ref>Kennedy s. 124–152</ref> .
 
Kello 10.35, noin 30 tuntia sen jälkeen kun britit olivat kadottaneet saksalaisaluksen näkyvistään, [[Consolidated Catalina]] -lentovene havaitsi sen ja onnistui nipin napin pakenemaan paikalta täynnä ilmatorjunnan aiheuttamia reikiä. Britit lähettivät lentotukialus ''[[HMS Ark Royal_(91)|HMS Ark Royalilta]]'' ''Bismarckin'' kimppuun 15 kaksitasoista [[Fairey Swordfish|Swordfish]]-torpedokonetta, joista yhden onnistui vaurioittaa aluksen peräsintä. Kun peräsin oli jumissa, ei laiva voinut enää jatkaa matkaansa, vaan pyöri pitkän aikaa ympyrää<ref>Kennedy s. 175</ref>. Meri oli liian kylmä ja rauhaton, jotta sukeltajat olisivat voineet korjata vaurion, eikä konehuoneeseen päässyt, koska sinne oli tulvinut vettä ja se oli täynnä öljyä. Brittialukset pystyivät helposti saartamaan paikalleen jämähtäneen aluksen.{{Lähde}}<ref>Tippelskirvh 1959</ref>
 
Britit lähettivät nyt uusista ja tehokkaista [[Tribal-luokka (hävittäjä)|Tribal-luokan hävittäjistä]] koostuvan 4. hävittäjälaivueen ([[kommodori]] Philip Vian) hyökkäämään ''Bismarckin'' kimppuun; lippulaiva [[HMS Cossack (F03)|''HMS Cossack'']] sekä hävittäjät ''HMNZS Maori'' (komentaja Harold T. Armstrong) ja ''HMIS Sikh'' (komentaja Graham H. Stokes) saivat useita torpedo-osumia viholliseen, mutta vauriot jäivät pintapuolisiksi. Laivueen aluksista yksi, [[Puolan merivoimat|Puolan laivaston]] hävittäjä [[ORP Piorun (1940)|''ORP Piorun'']] (komentaja E. Plawski) meni uhmakkaasti lähimmäs ''Bismarckia'' tulittaen sitä kaikilla aseillaan, kunnes konehuoneeseen tulleen osuman johdosta joutui vetäytymään; puolalaisten ampumat neljä torpedoa menivät ohi.{{Lähde}}<ref>Tippelskirvh 1959</ref>
 
Koska ''Prinz Eugen'' oli komennettu jo päiviä aiemmin pois taistelualueelta, ei ''Bismarckilla'' ollut apunaan yhtään saksalaisalusta. Lisäksi miesten taistelutahto oli kärsinyt merivoimien sotatoimia johtavan amiraali [[Günther Lütjens]]in epäsuosion takia. Taistelulaivat [[HMS Rodney (29)|''HMS Rodney'']] (9 x 406 mm) (kommodori Frederick H. G. Dalrymple-Hamilton) ja laivaston lippulaiva [[HMS King George V (41)|''HMS King George V'']] (''HMS Prince of Walesin'' sisaralus, 10 x 354 mm) (suuramiraali John Tovey/kommodori Wilfred Patterson) pääsivät lopulta taistelukontaktiin ''Bismarckiin''. {{Lähde}<ref>Tippelskirvh 1959</ref>}
 
Britit alkoivat tulittaa alusta. Navigointikykynsä puutteista huolimatta ''Bismarck'' vastasi tuleen, mutta täpäristä ohilaukauksista huolimatta se ei osunut kertaakaan. Se sai kaksi pahaa osumaa komentotorniin ja tulenjohtolaitteisiin, ja alle tunnissa alus oli ilmiliekeissä. Suurin osa siitä ei enää muistuttanut taistelulaivaa, ja miehistö oli joko veden varassa tai kannella tekemässä kuolemaa.{{Lähde}}<ref>Tippelskirvh 1959</ref>
 
Kun yhteys komentosillalle oli katkennut, päällikkö Lindemann tiesi mitä tuleman piti. Hän antoi miehistölle käskyn avata ''Bismarckin'' pohjaventtiilit ja aktivoida niiden runkoläpivienteihin sijoitetut aikasytytteiset räjähteet.<ref>''Bismarckin takaa-ajo'', artikkeli Apu-lehdessä 27.5.1961 </ref> Käskyn toteutti henkilökohtaisesti aluksen yli-insinööri, insinöörikommodori Junack<ref>''Bismarckin takaa-ajo'', artikkeli Apu-lehdessä 27.5.1961 </ref>.