Ero sivun ”Hauki” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Hylättiin viimeisin tekstimuutos (tehnyt 85.194.216.166) ja palautettiin versio 16779566, jonka on tehnyt Sananiekka57 |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 54:
Naarashauki voi kasvaa suotuisissa oloissa jopa puolitoistametriseksi ja 35-kiloiseksi.<ref name="katalouskeskus">{{Verkkoviite|osoite = http://www.lapinkalatalouskeskus.net/hauska-tietaeae/hauki/|nimeke = Hauki| Julkaisija = Lapin kalatalouskeskus|viitattu = 16.5.2017}}</ref> Koiras voi kasvaa noin 135 senttimetriä pitkäksi. Naaraan keskimääräinen pituus on 55 ja koiraan 40 senttimetriä.<ref>{{FishBase|Esox|lucius|16.5.2017}}</ref>
Suurimman pyydystetyn hauen todistaminen on haastava tehtävä, sillä suosittuna urheilukalana siitä kerrotaan lukuisia kalatarinoita. Britanniassa suurin todistetusti pyydystetty hauki painoi 21,3 kilogrammaa.<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://www.arkive.org/pike/esox-lucius/|nimeke = Pike (Esox lucius)| Julkaisu = Wildscreen Arkive| Julkaisija = Wildscreen| viitattu = 16.5.2017| Kieli = {{en}}}}</ref> Suurin Suomessa luotettavasti
== Levinneisyys ==
Rivi 63:
[[Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto]] on arvioinut hauen maailmanlaajuisesti [[Elinvoimainen laji|elinvoimaiseksi lajiksi]]. Yksilömäärää ei tiedetä, mutta sen oletetaan olevan suuri ja kannan koko vaikuttaa olevan vakaa. Lisäksi lajin elinvoimaisuuteen vaikuttavat laaja levinneisyysalue ja se, ettei siihen kohdistu erityisiä uhkia.<ref name="IUCN"/>
Vaikka levinneisyysalue onkin laaja ja laji kokonaisuutena elinvoimainen, monissa levinneisyysalueen maissa kanta on kapea. Hauen ydinaluetta ovat Suomi, Skandinavia, Baltian maat, Venäjä, Alaska ja osia Kanadasta. Näillä alueilla hauella on elinkelpo kanta käytännössä kaikissa vesistöissä.<ref name="kojo33">Kojo, s. 33.</ref> Monissa maissa, kuten Tšekissä, Slovakiassa, Kazakstanissa, Uzbekistanissa ja Turkmenistanissa, hauki esiintyy lähinnä yhdessä joessa ja korkeintaan muutamissa populaatioissa.<ref>Kojo, s. 34–35.</ref> Suomen ulkosaariston vielä 1970-luvulla vahvat haukikannat olivat taantuneet jo 1990-luvulle tultaessa kaikkialla etelärannikolla voimakkaasti, kuten on käynyt myös Ruotsin puolella. Tarkkaa syytä ilmiölle ei tunneta; syiksi on arveltu muun muassa Itämeren tilan heikkenemistä kutualustana ja hauenpoikasten suojapaikkoina toimivan rakkolevän dramaattista vähenemistä. Joka tapauksessa näyttää siltä, että hauen lisääntyminen ulkosaaristossa ei enää kunnolla onnistu. Tilanteen pientä kohenemista on kuitenkin paikoitellen ollut havaittavissa 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen puolivälin paikkeilta alkaen.<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://web.archive.org/web/20070226115957/http://www.sakl.fi/sampi/pdf/ammattikalastuksen-nykytila.pdf|nimeke = Ammattikalastuksen nykytila Saaristomerellä ja strategia vuosille 2005–2013|julkaisu = |julkaisija = Suomen kalatalous- ja
== Elinympäristö ==
Rivi 138:
Hauelta on löydetty useita eri loislajeja, mihin on todennäköisesti syynä hauen ruokailutottumusten monipuolisuus. Vuonna 1980 tehdyssä tutkimuksessa [[Manitoba]]n hauilta löydettiin kahdeksantoista loiseläinlajia. Niistä yleisimpiä olivat [[Tiehytmadot|tiehytmatoihin]] kuuluva ''[[Uvulifer ambloplites]]'' ja [[Sukkulamadot|sukkulamatoihin]] kuuluva ''[[Raphidascaris acus]]''.<ref name="harve14">Harvey, s. 14.</ref> Muita tavallisia loisia ovat erilaiset [[heisimadot]] ja pintaloisina [[Juotikkaat|kalajuotikkaat]] ja [[kalatäit]]. Tavallisimmat heisimadot ovat [[haukimadot]] ja [[lapamato|lapamadot]]. Haukimadot elävät yleisinä hauen suolessa, mutta ne eivät juurikaan haittaa muuten tervettä yksilöä. [[Mittarijuotikas|Mittarijuotikkaita]] voi olla kylmän veden aikaan hauen iholla kymmenittäin. Ne imevät verta, kuten myös kalatäit. Kummatkaan eivät kuitenkaan aiheuta ongelmia hauelle.<ref name="taudit">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.suomenhaukiseura.fi/2014/02/tavallisimmat-sairaudet-ja-loiset/| Nimeke = Tavallisimmat sairaudet ja loiset| Tekijä = Jussi Aho| Julkaisija = Suomen Haukiseura Ry| Viitattu = 14.4.2017}}</ref>
Hauilla tavataan muutamaa näkyvää sairautta, kuten [[sarkomatoosi]]a ja [[läikkätauti]]a.<ref name="taudit"/> Sarkomatoosin oireet ilmenevät nahasta runsaasti kohollaan olevina verestävinä kasvainpahkuroina kyljissä peräaukon tuntumassa, mutta ne voivat levitä myös koko kalaan ja nahasta syvemmälle lihaksistoon. Sarkomatoosi on tarttuva sairaus, jonka vuoksi sarkomatoottista kalaa ei pitäisi laskea uudelleen veteen tartuttamaan muita kaloja.<ref name="tammi">{{Kirjaviite | Tekijä = Tammi, Jouni | Nimeke = Suomen luonto: kalat, sammakkoeläimet ja matelijat | Sivu = 81 | Julkaisija = [[WSOY]]-yhtymä, Weilin-Göös Oy | Vuosi = 1998 | Tunniste = ISBN 951-35-6371-5}}</ref> Itämerellä Ahvenanmaan eteläpuolella olevilla hauilla on yli 20 prosentilla yksilöistä löydetty näitä kasvaimia.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.abo.fi/student/en/Content/Document/document/13062| Nimeke = A viral etiology of lymphoma in pike (Esox lucius) from the Baltic Sea?| Tekijä = Tove Johansson| Julkaisija = Åbo Akademi | Viitattu = 8.6.2017 | Kieli = {{en}}}}</ref> Kasvaimia on Irlannissa ollut joissain populaatioissa 12,5 prosentilla hauista ja Pohjois-Amerikassa 20 prosentilla. Tutkimuksissa on havaittu todisteita siitä, että [[retrovirukset]] saattaisivat aiheuttaa haukien sarkomatoosia.<ref>Mamoru Yoshimizu & Hisae Kasai: ”Oncogenic Viruses and ''Oncorhynchus masou'' Virus”. Teoksessa {{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke = Fish Diseases and Disorders| Vuosi = 2011| Sivu = 279| Julkaisupaikka = Wallingford| Julkaisija = CAB International| Isbn = 978-0-85199-015-6| www = https://books.google.fi/books?id=SOw3fB_PDNIC| www-teksti = Google-kirjat| Viitattu = 8.6.2017 | Kieli = }}</ref>
Läikkätaudiksi kutsutaan erilaisia bakteerien aiheuttamia ihovaurioita. Se aiheuttaa vaihtelevan kokoisia haavoja ja suomuttomia kohtia. Erityisen helposti läikkätautia saavat aiemmin ihovaurioita kokeneet tai muuten stressaantuneet yksilöt.
Usein erityisesti viljeltyihin lohikaloihin liitettyä [[Virusperäinen verenvuotoseptikemia|VHS-tautia]] esiintyy myös hauen hautomoissa. Lisäksi sitä on havaittu Euroopassa luonnossa eläviltä yksilöiltä.<ref name="harve14"/>
Rivi 160 ⟶ 159:
Haukea on kalastettu ruoaksi jo pitkään. Parhaiten hauen kalastusta on dokumentoitu Suomessa ja entisen Neuvostoliiton alueella. Kanadassa haukea on pyydetty erityisesti [[Suuret järvet|Suurilta järviltä]], [[Manitoba]]sta ja [[Saskatchewan]]ista<ref name="harvey15"/> Se on ollut suosittu ruokakala, koska sitä on pystynyt pyydystämään vaivattomasti ympäri vuoden.<ref name="koli73"/>
[[Luonnonvarakeskus|Luonnonvarakeskuksen]] mukaan Suomen haukisaalis vuonna 2015 oli 7,53 miljoonaa kiloa. Sisävesistä pyydystettiin 6,5 miljoonaa kiloa ja merialueilta miljoona kiloa. Vapaa-ajankalastajat saivat saaliikseen 7,18 miljoonaa kiloa ja ammattikalastajat 349 000 kiloa. Kokonaissaalis on pudonnut selvästi 1990-luvun lopusta ja 2000-luvun alusta. Hauen vuosisaalis vuonna 1999 oli 11,3 miljoonaa ja vuonna 2000 10,1 miljoonaa kiloa. Ammattikalastajat ovat pyydystäneet 2000-luvulla keskimäärin 346 000 vuodessa. Määrä on pysynyt suurin piirtein samana, vaikka se onkin vaihdellut vuosittain. Hauki oli vuonna 2011 ammattikalastajien
Haukea pyydetään pääasiassa [[Kalaverkko|verkoilla]], [[katiska|katiskoilla]], [[viehe|vieheillä]], täyillä ja [[iskukoukku|iskukoukuilla]]. Myös [[rysä]]pyynti ja [[tuulastus]] voivat tuottaa hyvän haukisaaliin. Suomessa hauen pienin sallittu saaliskoko oli ennen 40 senttiä, mutta alamitta poistettiin vuonna 1993.<ref name="ahvenhauki">{{Verkkoviite|osoite = http://www.ahven.net/opetusmateriaali/talouskalalajit/kalat/tulosteet/hauki.html|nimeke = Hauki|julkaisu = Ahven.net|julkaisija = Kalatalouden keskusliitto|viitattu = 5.7.2017|tekijä = |ajankohta = }}</ref>
Rivi 167 ⟶ 166:
{{Ravintoarvo
| nimi = Käsittelemätön hauki
| kuva =
| fineli_lähde = 813
| muu_lähde =
Rivi 182 ⟶ 181:
| vitB1 = 0,07 mg
| vitB2 = 0,07 mg
| vitB3 =
| vitB5 =
| vitB6 = 0,21 mg
| vitB7 =
| vitB9 =
| vitB12 = 2,0 µg
| vitC = 0 mg
| |||