Ero sivun ”Johann Balmer” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 24:
 
== Elämä ==
Johann Balmer syntyi [[Lausanne]]ssa 1825. Hän oli Johann Jakob ja Elizabeth Rolle Balmerin ensimmäinen lapsi. Hän aloitti koulunsa [[Liestal]]issa ja kävi lukion [[Basel]]issa. Balmer oli erityisen hyvä matematiikassa ja meni opiskelemaan sitä [[Karlsruhen yliopisto]]on. Sieltä hän jatkoi [[Humboldt-yliopisto|Berliinin yliopistoon]] ja tohtoriksi hän väitteiväitteli 1849 [[Baselin yliopisto]]sta.<ref name="durham89">Durham, s. 89.</ref>
 
Balmer eli valmistuttuaan loppuikänsä Baselissa ja opetti matematiikkaa paikallisessa tyttökoulussa. Hän opetti myös [[geometria]]a Baselin yliopistossa vuosina 1865–1890.<ref name="durham89"/>
Rivi 31:
 
== Balmerin yhtälö ==
Vaikka Balmer olikin matematiikkomatemaatikko, hänen tunnetuin työnsä liittyi spektriviivojen laskemiseen. Hän julkaisi aiheesta kaksi tutkimusta, ensimmäisen vuonna 1885 ja toisen vuonna 1897. Geometria oli Balmerin kiinnostuksen kohde käytännössä koko hänen uransa ajan, hän ei siltä alalta julkaissut ainuttakaan merkittävää tutkimusta.<ref name="oconnor">O’Connor & Robertson.</ref> Vuoden 1885 tutkimuksessaan Balmer keskittyi vetyatomin spektriviivoihin, mutta toisessa tutkimuksessaan hän laajensi samaa konseptia muihin alkuaineisiin, kuten [[helium]]iin ja [[litium]]iin.<ref name="durham90"/>
 
Balmer esitti vetyatomin spektriviivojen toteuttavan kaavaa:
Rivi 39:
missä n = 2, h = 3654,6 · 10<sup>-8</sup> cm. Yhtälö toteutui tarkasti, kun m oli 3, 4, 5 tai 6. Balmer sijoitti m:n arvoksi 7 ja ennusti sillä tulevan viivan arvon, minkä hänen Baselin yliopistossa työskennellyt kollega vahvisti oikeaksi.<ref name="oconnor"/>
 
Balmer ei ollut fyysikko eikä siksi antanut kaavan toimivuudelle selistystäselitystä. Tuohon aikaan ei kukaan muukaan vielä ymmärtänyt, miksi kaava toimi.<ref name="oconnor"/> Ilmiö pystyttiin selittämään vasta 1913, kun [[Niels Bohr]] julkaisi ensimmäisen [[Bohrin atomimalli|atomimallinsa]].<ref name="durham90"/>
 
Balmerin yhtälön todettiin myöhemmin olevan vain erikoistapaus Johannes Rydbergin kehittämästä Rydbergin yhtälöstä.