Ero sivun ”Saarnastuoli” versioiden välillä

1 723 merkkiä lisätty ,  4 vuotta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
(pientä muokkausta ja säätöä; wl oikeaan paikkaan)
Ei muokkausyhteenvetoa
Saarnastuoli on erillään varsinaisesta [[alttari]]sta. Sieltä käsin luetaan päivän saarna sekä mahdollisesti myös kirkolliset tiedotukset, muun muassa avioliittoon kuuluttamiset, kuolleiden ja kastettujen nimet sekä viralliset ilmoitukset kirkollisten elinten kokouksista ja muuta tarvittavaa.
 
Saarnastuoli on niin sanottu pyhittämätön paikka; kun varsinaiselle alttarille saa perinteisen näkemyksen mukaan astua vain [[pappi]] tai kirkkoa hoitava [[suntio]], niin saarnastuoli on vapaata aluetta eli sinne saa nousta puhumaan maallikkokin.
 
Saarnastuolit tulivat kirkkoihin 1200-luvulla. Vanhimmat saarnastuolit Ruotsin valtakunnassa, ja siten myös Suomessa, ovat 1500-luvulta. 1700-luvulla oli tapana rakentaa saarnastuolit aivan alttarin yläpuolelle [[Kuori (arkkitehtuuri)|kuoriin]] korostamaan tuolin ja alttarin samanarvoisuutta. Tällainen käytäntö hävisi kuitenkin pian käytöstä ja vuonna 1836 kiellettiin saarnastuolien rakentamien alttarin yläpuolelle.<ref name="martling">{{Kirjaviite | Tekijä = Martling, Carl Henrik | Nimeke = Puhuva hiljaisuus| Vuosi = 1993| Sivu = 77–78| Julkaisupaikka = Pieksämäki| Julkaisija = Raamattutalo| Suomentaja = Risto Pottonen| Isbn = 951-618-046-9| Viitattu = 24.10.2017}}</ref>
 
== Ulkosaarnastuoli ==
Monissa [[Suomen keskiaikaiset kivikirkot|Suomen keskiaikaisissa kivikirkoissa]] on asehuoneessa ulkosaarnastuoli. Niitä oli etenkin Varsinais-Suomen ja Hämeen kirkoissa. Käynti ulkosaarnastuoliin on esimerkiksi [[Lohjan Pyhän Laurin kirkko|Lohjan Pyhän Laurin kirkossa]] asehuoneen lounaisnurkasta muurin sisällä olevia portaita. Ulkosaarnastuoli oli käytössä suurina juhlapyhinä, kun kirkko täyttyi. Sieltä myös luettiin maallisen hallinnon alaan kuuluvia tiedotuksia ja kuulutuksia.<ref>[http://www.lohjanseurakunta.fi/?sid=181 Lohjan seurakunta, kirkkorakennus ja kellotapuli]</ref>
 
== Saarnastuolin symboliikka ==
Saarnastuoli itsessään ei symboloi mitään, mutta siihen on liitetty useita symboleja. Mikäli saarnastuoli on viisikulmainen, on se usein tehty kuvaamaan Jeesuksen viittä salaisuutta: syntymä, kärsimys, ylösnousemus, taivaaseen astuminen ja paluu, joita saarnastuolista pitäisi selittää. Monesti saarnastulin kirjatelineestä laskeutuu liina, mutta se on vain koriste.<ref name="martling"/>
 
Joissakin kirkoissa pilarissa, jossa saarnastuoli on kiinni, on kuva lain tauluista muistutuksena, että evankeliumin julistuksen pohjana on lain julistus. Kyyhkynen mahdollisessa kaikukatoksessa on [[Pyhä Henki|Pyhän Hengen]] vertauskuva ja muistutuksena puhujan johdatuksesta. Ehtoollisen kuvaus saarnastuolissa muistuttaa sanan ja sakramenttien yhteenkuuluvuudesta. Usein saarnastuoleissa on myös kuvattuna [[evankelista]]t. Joissakin saarnastuoleissa on vanha tiimalasi, ei vain ajan mittaamista varten, vaan kehottamassa ottamaan ajan rajallisuudesta vaarin. <ref name="martling"/>
 
== Lähteet ==
30 914

muokkausta