Wikipedia

Ero sivun ”Meksiko” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
(Näytä kaikki arviointia odottavat muutokset)
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
p Käyttäjän 85.194.216.139 muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän 84.251.161.164 tekemään versioon.
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 6:
| motto = ei ole
| viralliset-kielet = [[espanjan kieli]]
| pääkaupunki = [[México]]
| pääkaupungin-koordinaatit =
| valtionpäämiehen-nimike = [[Presidentti]]
Rivi 64:
Meksikossa on kaikkiaan 150&nbsp;jokea, mutta yli puolet Meksiko kaikesta pintavedestä virtaa vain viidessä suuressa joessa: [[Usumacinta]], [[Grijalva]], [[Papaloapán]], [[Coatzacoalcos]] ja [[Pánuco]].<ref name="US48"/>
 
Meksikon alue on geologisesti epävakaata, sillä maanjäristykset ja tulivuoren purkaukset ovat yleisiä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.helsinki.fi/maantiede/PDF/Mexico/Maanjaristykset.pdf | Nimeke = Maanjäristykset ja tulivuorenpurkaukset Meksikossa: riskien ennakointi ja toiminta onnettomuustilanteessa | Tekijä = Helkiö, Henna-Riikka & Lehtinen, Kirsi | Julkaisupaikka = Helsingin yliopisto | Viitattu = 29.11.2013 | Tiedostomuoto = PDF }}</ref> Maa sijaitseekin [[Tyynenmeren tulirengas|Tyynenmeren tulirenkaalla]]. Tunnettuja tulivuoria ovat maan korkein vuori [[Pico de Orizaba]] ja aivan pääkaupungin kaakkoispuolella kohoava [[Popocatépetl]].<ref name="britannica"/>
ennakointi ja toiminta onnettomuustilanteessa | Tekijä = Helkiö, Henna-Riikka & Lehtinen, Kirsi | Julkaisupaikka = Helsingin yliopisto | Viitattu = 29.11.2013 | Tiedostomuoto = PDF }}</ref> Maa sijaitseekin [[Tyynenmeren tulirengas|Tyynenmeren tulirenkaalla]]. Tunnettuja tulivuoria ovat maan korkein vuori [[Pico de Orizaba]] ja aivan pääkaupunkin kaakkoispuolella kohoava [[Popocatépetl]].<ref name="britannica"/>
 
=== Ilmasto ===
Meksiko ulottuu trooppisesta subtrooppiseen ilmastoon. Paikalliset korkeuserot vaikuttavat kuitenkin erityisesti etelässä ilmastoon ja maa jaetaankin korkeuseron mukaan ilmastovyöhykkeisiin. Kuuma vyöhyke eli tierra caliente ulottuu rannikolta 800–1&nbsp;000&nbsp;metrin korkeuteen ja siellä lämpötila vaihtelee 20–30&nbsp;celsiusasteen välillä. Sen yläpuolella on lähes 2&nbsp;000 metriin ulottuva lauhkea vyöhyke eli tierra templada, jossa vuoden keskilämpötila on 18&nbsp;celsiusastetta. Ylimpänä on kylmä vyöhyke jossa keskilämpötila on 10–15&nbsp;celsiusastetta ja vuorokautiset sekä vuosittaiset lämpötilavaihtelut ovat melko suuret. Pääkaupungissa Méxicossa lämpimimmän kuukauden keskilämpötila on 23&nbsp;celsiusastetta. Kylmimmän kuukauden keskilämpötila on yhdeksän celsiusastetta. Yli puolet maasta on kuivaa aluetta jossa sademäärä jää alle 600&nbsp;millimetrin. Runsaimmin vettä sataa itärannikolla 1&nbsp;000–1&nbsp;500&nbsp;millimetriä vuodessa. Sadekausi on kesällä, toukokuusta lokakuuhun. Elokuun ja lokakuun välisenä aikana maahan saattaa iskeä trooppisia myrskyjä joko Tyyneltämereltä tai Karibianmereltä, mutta ne ovat harvoin kehittyneet täysimittaisiksi hurrikaaneiksi asti.<ref>[http://news.bbc.co.uk/weather/hi/country_guides/newsid_9384000/9384161.stm Mexico] BBC Country Guides</ref>
 
=== Kasvisto ja eläimistö ===
Rivi 76 ⟶ 75:
{{Pääartikkeli|[[Meksikon aikavyöhykkeet]]}}
 
Meksiko on käyttänyt neljää aikavyöhykettä helmikuusta 2015 lähtien.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.eluniversal.com.mx/estados/2015/quintana-roo-estrena-horario-maniana-1073452.html | Nimeke = Quintana Roo estrena nuevo horario mañana | Tekijä = Varillas, Adriana | Ajankohta = 31.1.2015 | Julkaisija = El Universal | Viitattu = 5.3.2015 | Kieli = {{es}} }}</ref>
 
== Historia ==
Rivi 89 ⟶ 88:
Keski-Amerikassa on vuoteen 2000 eaa. mennessä syntynyt kyläyhteisöjä, jotka ovat suurimmalta osalta riippuvaisia maanviljelystä. Näitä on erityisesti Meksikon eteläosissa, mutta niitä on löydetty myös maan pohjoisosista. Niin sanotun [[Mesoamerikan muodostava kausi|muodostavan kauden]] keskivaiheilla maanviljelykylistä alkoi syntyä monimutkaisempi yhteiskuntia poliittis-uskonnollisten pääkaupunkien ympärille. Merkittävimpiä [[Olmeekit|olmeekkikeskuksia]] olivat [[San Lorenzo Tenochtitlán]] ja [[La Venta]].<ref name="britannica"/>
 
Muodostavan kauden loppuvaiheessa intiaaniyhteiskunnat muotoituivatmuotoutuivat entistä monimutkaisemmiksi, ja alueella tehtiin tarkkoja kalentereita. Varhaisimpia tiheästi asuttuja kaupunkeja oli Meksikon [[Teotihuacán]], jossa asui 125&nbsp;000&nbsp;–&nbsp;200&nbsp;000 asukasta. [[Mayat]] vaikuttivat klassisella kaudella Meksikon eteläosissa, vaikka heidän suurimmat kaupungit olivatkin [[Guatemala]]ssa ja [[Honduras]]issa.<ref name="britannica"/>
 
Klassinen kausi hajosi useiden vuosisatojen jälkeen, mutta sen syytä ei ole varmasti tiedossa. Teotihuacán poltettiin noin vuonna 750. Seuraavien parin sadan vuoden aikana pohjoisesta tulleet [[tolteekit]] perustivat oman keskuksensa Meksikon keskiosiin ja perustivat pääkaupungikseen [[Tula (Meksiko)|Tulan]].<ref name="britannica"/>
Rivi 96 ⟶ 95:
 
=== Espanjalaisten valta ===
[[File:Leutze, Emanuel — Storming of the Teocalli by Cortez and His Troops — 1848.jpg|thumb|left|Tämä [[Emanuel Leutze]]n maalaus (1848) esittää espanjalaisten valloittajien rynnäkköä vuonna 1520.]]
[[Hernán Cortés]] valloitti Meksikon vuosina 1519–1521 ja perusti Espanjalaisen siirtokunnan, joka hallitsi maata lähes 300&nbsp;vuoden ajan.<ref name="BGN"/>
 
Rivi 118 ⟶ 117:
Vallankumous laantui [[Venustiano Carranza]]n johdolla säädettyyn vuoden 1917 perustuslakiin. Carranza surmattiin ja häntä seurasi [[Álvaro Obregón]] 1920.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://countrystudies.us/mexico/30.htm| Nimeke = Carranza| Tekijä = Merrill & Miró| Viitattu = 13.9.2017 | Kieli = {{en}}}}</ref> jota puolestaan seurasi [[Plutarco Elías Calles]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://countrystudies.us/mexico/31.htm| Nimeke = The Obregón Presidency, 1920–24| Tekijä = Merrill & Miró| Viitattu = 13.9.2017 | Kieli = {{en}}}}</ref> Obregón valittiin uudelleen 1928, mutta hänet murhattiin ennen kuin hän astui virkaansa.<ref name="US33">{{Verkkoviite | Osoite = http://countrystudies.us/mexico/33.htm| Nimeke = The Maximato| Tekijä = Merrill & Miró| Viitattu = 13.9.2017 | Kieli = {{en}}}}</ref> Calles perusti tämän jälkeen [[Institutionaalinen vallankumouspuolue|Institutionaalisen vallankumouspuolueen]], joka pysyi vallassa seitsemänkymmentä vuotta vuoden 2000 vaaleihin asti.<ref name="BGN"/> Seuraavan kuuden vuoden ajan Calles johti maata käytännössä puoluejohtajan asemasta, vaikka virallisesti presidentteinä olivat Emilio Portes Gil, Pascual Ortiz Rubio ja Abelardo Rodríguez. Vuoden 1934 vaaleihin Calles valitsi ehdokkaakseen suositun osavaltion kuvernöörin [[Lázaro Cárdenas|Lázaro Cárdenasin]]. Cardenas valittiin, ja osoittautuikin itsenäisemmäksi kuin kolme edeltäjäänsä.<ref name="US33"/> Cardenasin suuri saavutus oli maareformi, joka paransi köyhien meksikolaisten oloja merkittävästi. Hän myös laajensi puolueen kannattajapohjaa. Vuonna 1938 hän karkotti ulkomaiset öljy-yhtiöt Meksikosta. Maa menetti pääomaa, ja sen kansallinen öljy-yhtiö kamppaili vanhentuneiden laitteiden kanssa vuosikymmenten ajan.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://countrystudies.us/mexico/34.htm| Nimeke = Cardenismo and the Revolution Rekindled| Tekijä = Merrill & Miró| Viitattu = 13.9.2017 | Kieli = {{en}}}}</ref>
 
Meksikosta tuli 1942 toisen maailmansodan aktiivinen osapuoli, kun Saksa oli upottanut kaksi meksikolaista tankkeria. Meksikolaisia sotilaita osallistui jossain määrin sotatoimiin, mutta merkittävämpämerkittävämpää oli sen tuottamat [[raaka-aine]]et Yhdysvaltain sotateollisuuteen. Sodan jälkeen maan väkiluku alkoi kasvaa selvästi, kun maa teollistui.<ref name="britannica"/>
 
Meksiko vaurastui, ja myös poliittisesti rauhoittui, vaikka PRI hallitsikin puoluekenttää käytännössä ilman vastavoimia.<ref name="britannica"/> Maassa oli kuitenkin myös levottomuuksia, kun Meksikon hallitus pyrki panostamaan vain ja ainoastaan talouskasvuun. Opiskelijoiden ja työväestön ääni pyrittiin pitämään sivussa. Sisäministeri [[Gustavo Díaz Ordaz]] halusi näyttää ulkomaalaisille vakaata maata Méxicon [[Kesäolympialaiset 1968|vuoden 1968 olympialaisissa]]. Hän määräsi muun muassa asevoimien ottamaan haltuunsa [[Universidad Nacional Autónoma de México|UNAM-yliopiston]] ja pidättämään opiskelijaliikkeen johtajia.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://countrystudies.us/mexico/39.htm| Nimeke = Authoritarianism Unveiled, 1964-70| Tekijä = Merrill & Miró| Viitattu = 13.9.2017 | Kieli = {{en}}}}</ref> Tilanne kärjistyui [[Tlatelolcon verilöyly]]yn, jossa surmattiin satoja opiskelijoita vain kymmenen päivää ennen olympialaisten alkua.<ref name="BBCTL"/>
 
Vuonna 1970 presidentiksi valittu [[Luis Echeverría Álvarez|Luis Echeverría]] vei yllättäen politiikkaa vasemmistolaiseen suuntaan. Hän panosti maaseudun hyvinvointiin, mutta samaan aikaan julkisen puolen velka kasvoi huomattavasti. Hallitus joutui vuonna 1976 devalvoimaan peson.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://countrystudies.us/mexico/40.htm| Nimeke = Reconciliation and Redistribution, 1970-76| Tekijä = Merrill & Miró| Viitattu = 13.9.2017 | Kieli = {{en}}}}</ref> Samana vuonna löydettiin valtava merenalainen Cantarellin öljykenttä, josta tuli merkittävin Meksikon öljyntuotannon lähde.<ref name="BBCTL">[http://news.bbc.co.uk/2/hi/americas/country_profiles/1210779.stm Timeline Mexico] BBC News</ref>
 
Vuonna 1988 presidentinvaaleissa vaalikomissio julisti vallankumouspuolueen [[Carlos Salinas]]in voittajaksi vastustajien rikossyytteistä ja protesteista huolimatta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://countrystudies.us/mexico/46.htm| Nimeke = President Salinas| Tekijä = Merrill & Miró| Viitattu = 13.9.2017 | Kieli = {{en}}}}</ref> Salinas tuki [[uusliberalismi]]a, kritisoi työväenliittoja ja maatalouden ''[[ejido]]''-järjestelmää. Hän allekirjoitti [[NAFTA]]-vapaakauppasopimuksen Kanadan ja Yhdysvaltojen kanssa.<ref name="britannica"/> Se ja vaatimukset intiaanien oikeuksien turvaamisesta johtivat zapatista-kapinaan köyhässä eteläisessä [[Chiapas]]issa. Hallitus taltutti kapinan ja rauhansopimus solmittiin maaliskuussa.<ref name="BBCTL"/>
Rivi 219 ⟶ 218:
[[Tiedosto:Chichen1.jpg|thumb|Kukulcánin pyramidi [[Chichen Itza]]ssa.]]
=== Väestöjakauma ===
Meksikon tilastokeskuksen mukaan vuonna 2015 maassa oli 119&nbsp;530&nbsp;753 asukasta.<ref name="anuario69"/> Se on maailman suurin [[Espanjan kieli|espanjankielinen]] valtio.<ref name="BGN">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.state.gov/outofdate/bgn/mexico/177378.htm | Nimeke = Background Note | Selite = Previous Editions | Ajankohta = 2010 | Julkaisija = US Department of State | Viitattu = 20.12.2014 }}</ref> Vuonna 2011 Meksikon väkiluku kasvoi 1,102&nbsp;% vuodessa, mikä on maailman valtioista 105. sijalla.<ref name="CIA"/>
 
Meksikon väestöstä suurin osa intiaanien ja eurooppalaisten yhteisiä jälkeläisiä [[Mestitsit|mestitsejä]], joita vuoden 2010 tilastojen mukaan oli 64,3 prosenttia väestöstä. Alkuperäisasukkaita väestöstä oli 18,0 prosenttia ja meksikon valkoihoisia 15,0 prosenttia väesöstäväestöstä. Alkuperäisasukkaista alle puolet asuivat enää heimoyhteisöissä.<ref name="britannica"/>
 
[[Espanjan kieli|Espanja]] on Meksikon virallinen kieli ja koulujen opetuskieli. Sitä puhuu myös suurin osa kansasta. Maassa puhutaan kuitenkin myös yli 50 [[Intiaanikielet|intiaanikieltä]].<ref name="britannica"/> Vuonna 2015 intiaanikieliä puhui 6,5 prosenttia kansasta. Niistä 12,3 prosenttia ei osannut espanjaa. [[Oaxaca]]n, [[Yucatán]]in ja [[Chiapas]]in osavaltioissa intiaanikielten osuus oli yli neljännes.<ref>Anuario estadístico y geográfico por entidad federativa 2016, s. 73.</ref>
Rivi 233 ⟶ 232:
Meksikon koulujärjestelmän ydin on pakollinen yhdeksänvuotinen peruskoulu, josta valtio on vastuussa. Useimmissa osavaltioissa valtio osallistuu myös kolmevuotisen esikoulun ja kolmevuotisen lukion järjestämiseen. Kaikkiaan 87&nbsp;% opetuksesta järjestetään julkisin varoin.<ref>[http://www.worldfund.org/assets/files/RAND_Education%20in%20Mexico.pdf Education Mexico] Rand 2005</ref>
 
Meksikossa on ilmeisesti Amerikan vanhin yliopisto. Espanjalaiset perustivat sen heti valloituksensa jälkeen vuonna 1551. Perussa aloitteli yliopisto samaan aikaan, ja on epäselvää, kumpi aloitti toimintansa Amerikan ensimmäisenä. [[Yhdysvaltain vapaussota|Yhdysvaltain vapaussodan]] alkaessa 1775 Meksikosta oli valmistunut jo lähes 30&nbsp;000&nbsp;kandidaattia ja toistatuhatta tohtoria. Yliopisto suljettiin 1866 mutta avattiin uudelleen 1910.<ref>[http://www.jstor.org/pss/330866 The Oldest University on America] ''Hispania'' Vol. 13, No. 3, May, 1930</ref> Vuonna 1995 tämä Universidad Nacional Autónoma de México (UNAM) oli edelleen maan suurin yliopisto yli sadallatuhannella opiskelijallaan. Sen lisäksi jokaisessa maan osavaltiossa on oma yliopistonsa, ja monet niistä toimivat useilla paikkakunnilla.<ref>[http://countrystudies.us/mexico/62.htm Education] ''Mexico: A Country Study.'' Library of Congress, 1996.</ref>
 
== Kulttuuri ==
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Meksiko”