Ero sivun ”Ada Lovelace” versioiden välillä

Lovelace tunnetaan erityistierityisesti artikkelistaan ”Kääntäjän merkintöjä”. Hän alkoi kääntää [[Luigi Federico Menabrea]]n tekemää artikkelia Babbagen analyyttisestä koneesta ja lisäsi käännöksen yhteyteen Babbagen avustamana laajan osion, jossa hän muun muassa kirjoitti koneelle ohjelman [[Bernoullin luku]]jen laskemiseen ja pohti [[tekoäly]]n mahdollisuutta.

Lordi Byronin kuoleman jälkeen Annabella uskalsi lähteä Adan kanssa ulkomaille. Kesäkuussa 1826 Ada lähti äitinsä, kotiopettajatterensakotiopettajattarensa neiti Stampin sekä useiden ystävien kanssa viisitoista kuukautta kesäneellekestäneelle [[Grand Tour]]ille. Ada rakasti matkustamisen tuomaa vaihtelua hiljaiseen elämäänsä. Hän kirjoitti muun muassa skotlantilaiselle runoilijalle [[Joanna Baillie]]lle [[Alpit|Alppien]] kauneudesta.<ref>Essinger, s. 75, 77.</ref>

Byronit palasivat Englantiin syksyllä 1827. Lady Byron vuokrasi pian mahtavan Bifronsin maalaistalon [[Patrixbourne]]sta, joka oli päivän vaunumatkan päässä [[Lontoo]]sta mutta kuitenkin tarpeeksi eristyksissä. Hän muutti sinne tyttärensä kanssa. Lady Byron oli alkuvuodesta 1828 paljon poissa kotoa, ja Ada jäi yksin kotiopettajatterensakotiopettajattarensa, yksityisopettajansa ja Puff-nimisen kissansa kanssa.<ref>Essinger, s. 78.</ref>

Ada oli kiinnostunut jo nuorena erilaisista koneista ja alkoi suunnitella muun muassa höyryvoimalla toimivaa lentävää laitetta. Hän tutki sitä varten lintujen anatomiaa ymmärtäkseenymmärtääkseen lentämisen mekaniikkaa. Hän tajusi, että siipien koko piti olla oikeassa suhteessa vartalon kokoon nähden.<ref name="visionary">{{Verkkoviite | Osoite = http://findingada.com/shop/a-passion-for-science-stories-of-discovery-and-invention/ada-lovelace-victorian-computing-visionary/ | Nimeke = Ada Lovelace: Victorian computing visionary | Tekijä = Suw Charman-Anderson | Julkaisu = Finding Ada | Viitattu = 18.8.2017 | Kieli = {{en}} }}</ref> Ada sairastui vakavasti alkuvuodesta 1829, ja hän oli vuodepotilaana vuoden 1832 puoliväliin saakka. Sairaus vaikutti häneen, ja hän menetti sen myötä luonteenomaisen huolettomuutensa ja alkoi keskittyä itsekin entistä ahkerammin opiskeluun. Hän paiski töitä ja suhtautui hyvin ankarasti itseensä. Adan toipuminen oli hidasta, ja hän menetti sen aikana kiinnostuksensa muun muassa ratsastamiseen sekä lentämiseen liittyneisiin kuvitelmiin.<ref>Essinger, s. 88–89.</ref>

Vaikka Lovelace oli opiskellut matematiikkaa ja muita tieteitä, opetus ennen De Morganin ohjeistusta oli ollut hyvin vaihtelevaa. Hän opiskeli lapsuudessaan [[aritmetiikka]] ja myöhemmin muun muassa [[geometria]]a ja havintoihinhavaintoihin perustuvaa tähtitiedettä. Lovelacen varhaisimmat opettajat King, Frend ja Somerville olivat lähinnä antaneet lukusuosituksia.<ref>Hollings & Martin & Rice, s. 231.</ref> Somerville oli kuitenkin jo siirtynyt pois Frendin ja Kingin vanhakantaisesta yliopistomatematiikasta uudempiin käytäntöihin.<ref>Hollings & Martin & Rice, s. 230.</ref>

Pian Babbagen ja Peelin tapaamisen jälkeen Lovelace keskusteli Menabrean artikkelista keksijä [[Charles Wheatstone]]n kanssa. He tunsivat todennäköisesti Babbagen koneen periaatteen paremmin kuin kukaan muu. He olivat myös sitä mieltä, että Menabrean artikkelin kääntäminen voisi edistää Babbagen työtä. LovealceLovelace oli tehtävään täydellinen, sillä hän osasi erinomaisesti ranskaa.<ref name="fuegi18"/> Artikkelin kääntäminen innoitti Lovelace, koska se auttaisi häntä saavuttamaan kaksi tärkeää päämäärää. Sen ansiosta hän pystyisi auttamaan ystävänsä Babbagen työtä tunnetummaksi ja toisaalta edistää omaa intellektuaalista uraansa.<ref>Essinger, s. 195.</ref>

Artikkeli ei kuitenkaan saanut aikaan Babbagen toivoamaatoivomaa sensaatiota eikä nostanut Adan mahdollisuuksia tieteelliselle ja kirjalliselle uralle. Yksi kirjoituksen ongelmista oli se, että Ada Lovelace oli nainen. Vaikka hän oli allekirjoittanut artikkelin nimikirjaimillaan, hänen henkilöllisyytensä kävi pian ilmi, minkä takia hänen työtään ei otettu aivan yhtä vakavasti kuin oltaisiin otettu miehen kirjoittama artikkeli.<ref>Essinger, s. 237–238.</ref>

Lovelace ei ollut misäänmissään vaiheessa fyysisesti vahva henkilö. Hän oli 1840-luvullakin sairastellut säännöllisesti, varsinkin sen keski- ja loppuvaiheissa. Hän oli kärsinyt hermouupumuksesta ja heikkoudesta, ja hänen terveytensä kääntyi entistä huonompaan suntaansuuntaan keväällä 1851, kun hänellä alkoi olla [[Kohtusyöpä|kohtusyövän]] ensimmäisiä oireita. Ne ilmaantuivat alkuun tiheinä verenvuotoina.<ref>Essinger, s. 258.</ref> Sairauden lisäksi Lovelace elämää vaikeutti hevoskilpailuissa syntyneet velat. Lady Byron suostui lopulta auttamaan Lovelacea velkojen maksamisessa, ja huhtikuussa 1852 lady Byronin lakimies [[Stephen Lushington (tuomari)|Stephen Lushington]] tapasi Lovelacen. Lushington oli auttanut lady Byronia jo, kun tämä oli ottanut avioeroa George Byronista.<ref>Essinger, s. 264.</ref>

Lovelacen sairastallessasairastellessa vaikuttaa siltä, että hänen äitinsä ja puolisonsa olivat suhteellisen haluttomia viettämään aikaa tämän kanssa. Mitään todistusaineistoa ei ole sille, miksi he toimivat näin. Lovelacella oli useita palvelijoita huolehtimassa hänestä, mutta lady Byron ja William King eivät olleet useinkaan hänen luonaan. Lady Byronin asenteeseen on saattanut vaikuttaa hänen luulotautisuuteensa sekä vihansa ja pelkonsa kaikkia tauteja kohtaan. Hän saattoi myös uskoa, että sairaus oli rangaistus Lovelacen ja John Crossen välisen ystävyydestä. Crosse oli tieteellinen showmies, jonka kanssa Lovelacella epäiltiin olleen suhde. Lady Byron ilmeisesti tuhosi kaikki Crossen Lovelacelle lähettämät kirjeet tämän kuoleman jälkeen.<ref>Essinger, s. 264.</ref>

Adan kolmas konsepti oli viimeisessä ”Note G” -osiossa. Siinä hän esittää tarkasti koodin, jota nykyään kutsuttaisiin tietokoneohjelmaksi tai [[algoritmi]]ksi. Hän kirjoitti ohjelman, joka laskee [[Bernoullin luku]]ja.<ref>Isaacson, s. 27.</ref> Sveitsiläinen [[Jakob Bernoulli]] oli kirjoittanut luvuista vuonna 1713 julkaistussa todennäköisyyksiä käsitelleessä teoksessaan ''Ars conjectandi''. Adan ohjelma osoitti analyyttisen koneen mahdollisuudet laskemiseen.<ref name=kim80/> Ohjelman takia monet kutsuvat Adaa ”ensimmäiseksi ohjelmoijaksi”, vaikka Babbage oli itsekin kirjoittanut koneellensa ohjelmia. Niistä suurinta osaa ei kuitenkaan ole julkaistu missään.<ref>Kim & Toole, s. 76.</ref> Lisäksi Adan tekemä ohjelma oli huomattavasti monipuolisempi kuin Babbagen vastaavat.<ref name=kim80/> Babbagen koneesta ja Lovelacen siihen tekemistä ohjelmasta voidaan katsoa alkaneen jopa modernin [[tietojenkäsittelytiede|tietojenkäsittelytieteen]].<ref name="telegraph">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.telegraph.co.uk/technology/11285007/Ada-Lovelace-paved-the-way-for-Alan-Turings-more-celebrated-codebreaking-a-century-before-he-was-born.html | Nimeke = Ada Lovelace paved the way for Alan Turing’s more celebrated codebreaking a century before he was born | Tekijä = Selwood, Dominic | Julkaisu = The Telegraph | Ajankohta = 10.12.2014 | Julkaisija = Telegraph Media Group Limited | Viitattu = 20.9.2017 | Kieli = {{en}} }}</ref>

Lovelacea ovat pitäneet esillä myös erityisesti teknoteoriasta kirjoittaneet [[Feminismi|feminististitfeministit]]. [[Sadie Plant]] nosti Lovelacen esille teoksessaan ''Zeros and Ones'' (1997).<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Gamble, Sarah (toim.)| Nimeke = The Routledge Companion to Feminism and Postfeminism| Vuosi = 2006 | Sivu = 242 | Julkaisupaikka = London, New York | Julkaisija = Routledge | Isbn = 0-203-01101-5 | www = https://books.google.fi/books?id=rPSCAgAAQBAJ | www-teksti = Google-kirjat | Viitattu = 8.10.2017 | Kieli = {{en}} }}</ref> Plant pyrki tuomaan esille tekniikan alan naisia, joita miehet ovat historiallisesti ylenkatsoneet.<ref name="artsy">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.artsy.net/article/artsy-editorial-how-the-cyberfeminists-worked-to-liberate-women-through-the-internet | Nimeke = A Brief History of Cyberfeminism | Tekijä = Scott, Izabella| Ajankohta = 13.10.2016 | Julkaisija = Artsy| Viitattu = 8.10.2017 | Kieli = {{en}} }}</ref> Plant oli keskeisimpiä hahmoja [[kyberfeminismi]]n kehityksessä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://historyofcyberfeminism.wordpress.com/history-of-cyberfeminism/| Nimeke = History of Cyberfeminism | Viitattu = 8.10.2017 | Kieli = {{en}} }}</ref> Uusmediapioneeri ja feministinen taitelija [[Lynn Hershman Leeson]] käytti Lovelacen elämää tieteiselokuvassaan ''[[Conceiving Ada]]''.<ref name="artsy"/>

Lovelacen vaikutus näkyy sekä tieteellisellä että myös kulttuurisella puolella. Hän on innostanut kaunokirjallijoitakaunokirjailijoita henkilöhahmojen kehittelyssä, ja hänen mukaansa on nimetty monia asioita. Kaunokirjallisuudessa Lovelacea ovat käyttäneet muun muassa [[Tom Stoppard]] näytelmässään ''[[Arkadia (näytelmä)|Arkadia]]'' ja [[Sydney Padua]] sarjakuvaromaanissaan ''[[The Thrilling Adventures of Lovelace and Babbage]]''<ref name="holmes32">Holmes, s. 32.</ref>

* {{Kirjaviite | Tekijä = Isaacson, Walter | Nimeke = The Innovators | Vuosi= 2014 | Julkaisupaikka = London | Julkaisija = Simon & Schuster UK Ltd | Isbn = 978-1-47113-880-5}}