Ero sivun ”Mesopotamian maantiede” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p typo, replaced: vuona → vuonna (2), typos fixed: eaa → eaa. (19), jaa → jaa. (2), ttin → ttiin, väenti → väestöti (4) using AWB |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 106:
Pelto tuotti kylvettäessä keskimäärin 13-kertaisen sadon, eli uusbabylonialaisella ajalla noin 1 515 litraa hehtaaria kohden eli 60 kuria buria kohden tuona ajan yksikköinä<ref>Salonen 1945, s. 228</ref>. Kylvö oli uusbabylonialaisella ajalla 115 l/ha mutta kassiittiajalla vain 55 l/ha<ref>Salonen sivu 226</ref>.
On arvioitu, että temppeli
== Maan suolaantuminen ==
Vehnä sietää maan suolaa 0,5 % maassa, mutta ohra kaksi kertaa enemmän, noin prosentin verran<ref>[http://www.ecobooks.com/books/history.htm A Green History of the World] The Environment and the Collapse of Great Civilizations by Clive Ponting</ref>. Etelä-Mesopotamia on herkkä suolaantumaan, koska pohjavesi on korkealla ja joetkin tuovat suolaa mukanaan, ja kesällä on kuuma. Haihduttava kasvillisuus imee pohjavettä kohti pintaa, ja haihtuminen jättää vain suolat pinnalle. Haihtuminen lisää veden suolapitoisuutta, kun vesi höyrystyy pois ja suola jää jäljelle.
Viljan kasteluviljely Mesopotamian ympäristössä nosti suolat Maan pintaan<ref name="TRAD">[http://www.edwardgoldsmith.com/page166.html Traditional irrigation in Mesopotamia]</ref> jo Sumerin ja Akkadin aikana.
Rivi 121:
== Mesopotamian väentiheys ==
Adamsin mukaan Sumerin väestötiheys olisi ollut 68 as/
Tekijät V. M. Masson,Vadim Mikhaĭlovich Masson, 1988, s 128, Adams 1966:24</ref>. Adams myös arvioi, että
Urin kaupungissa olisi erään arvion mukaan ollut 28-27 vuosisadalla eaa. 6000 as ja kaupungin valvoma ala 90 km<sup>2<sup><ref name="Kaser_2011_13">The Balkans and the Near East: Introduction to a Shared History,Karl Kaser,LIT Verlag Münster, 2011, s. 13</ref>.
6000 as ja 20 ha Ur olisi toisten tietojen mukaan vaatinut peltoalaa 12
Noin 2700 eaa. Urukin kaupungissa oli noin 40000-50000 as ja se valvoi suoraan ainakin teoriassa 14 km säteistä aluetta. Itse kaupungin ala oli 2
▲6000 as ja 20 ha Ur olisi toisten tietojen mukaan vaatinut peltoalaa 12 km2, 6000 asukkaasta työvoimaa 2500 (mukaan lukien kaikki tarvittavat avustajat, työnjohdon jne viljan varastointiinkin). Lampaita boli 10000, joista 3000 teurastettiin ravinnoksi joka vuosi<ref name="Breese_90"> Agriculture, White Breses, s. 95</ref>. Tämän mukaan asukastiheys olis ollut 200 as/km2.
▲ainakin teoriassa 14 km säteistä aluetta. Itse kaupungin ala oli 2 km2<ref name="Kaser_2011_14">Kaser 2011, s 14</ref>.
Urin III
Etelä-Mesopotamian maksimi väestön tiheys oli tuohon aikaan viljelylle noin 123-208 as/
Mutta maksimiväestötiheys on tuon ajan mittojen mukaan hyvän
300 as/km, jos yksi ihminen syö 1kg viljaa päivässä<ref name="larsen_1983_190">Life and Land Use on the Bahrain Islands: The Geoarchaeology of an Ancient Society, Curtis E. Larsen University of Chicago Press, 1983, s. 190</ref>. Mesopotamiassa mm maan suolaantuminen rajoitti peltoalaa ja viljan tuottoa, samoin kastelukanavien rajallinen alue, tulvien ennustamisen vaikeus, paimentolaisten maan tarve jne.
Lagashissa/Girsussa oli dokumenttien mukaan 200-yli 500
Turnerin mukaan varhaisen Uruk-kauden alussa noin 4100 eaa. olisi maatalousväestö ollut hyvin harvaa, vain 0,45 as/km<sup>2<sup>, jos Mesopotamian alamaan alaksi lasketaan noin 65000 km<sup>2<sup>. Väkiluku oli tuon mukaan 25000 vuonna 4100 eaa.
Väestö kasvoi ennen suurta pudotusta keskimäärin 0,15% vuodessa tuhansia vuosia<ref name="Turner_1990_28">Turner 1990, s 28</ref>, mutta vaihtelut olivat suuria. Vuonna 3500 oli 110000 as, 2 ask/
1900 eaa. väkiluku oli huipussaanm 63000 as ja 11,4 as/
▲Väestö kasvoi ennen suurta pudotusta keskimäärin 0,15% vuodessa tuhansia vuosia<ref name="Turner_1990_28">Turner 1990, s 28</ref>, mutta vaihtelut olivat suuria. Vuonna 3500 oli 110000 as, 2 ask/km2, kasvu ehkä 1%. Vuonna 2500 oli 360000 as, väestötiheys 6,72 ass/km2 ja kasvu 0.13%/v.
<ref name="Turner_1990_27">The Earth as Transformed by Human Action: Global and Regional Changes in the Biosphere Over the Past 300 Years,B. L. Turner, CUP Archive, 1990, 27</ref>, Sassanidien ja abbasidien aikana550-800 jaa. alueella asui 27 ask/
▲1900 eaa. väkiluku oli huipussaanm 63000 as ja 11,4 as/km2, kasvaen 0,19 % vuodessa. Väkiluku putosi nopeasti niin, että se oli 1600 eaa. 270000.
1850 jaa. alueella asui 440000 as, 8 as/
▲<ref name="Turner_1990_27">The Earth as Transformed by Human Action: Global and Regional Changes in the Biosphere Over the Past 300 Years,B. L. Turner, CUP Archive, 1990, 27</ref>, Sassanidien ja abbasidien aikana550-800 jaa. alueella asui 27 ask/km2. Kun arabit saapuivat, alueen väestö putosi noin 140000_:keen, 2,5 as/km2. Vielä vuonnan 1750 oli vanhalle ajalle tyypillisä lukuja 340000 as. 6,15 as/km2 ja väestön kasvunopeus 0,14%/v.
▲1850 jaa. alueella asui 440000 as, 8 as/km2. Väestönkasvu ylitti 1% vuonna 1850. vuonnan 1982 alueella asui 7676000 as, noin 140 as/km2.
== Sumerin kaupunkien väestötilastollista analyysiä==
Rivi 164 ⟶ 159:
=== Kaupunkien kasvuvauhti ===
[[Ubaid-kausi|Ubaid-kaudella]] noin vuonna 4500 eaa. [[Eridu]]ssa, joka oli alueen suurin keskus silloin, oli ainakin 4 000 asukasta. Paikana ala oli 810 ha<ref name="Modelski_1997">[https://web.archive.org/web/20080705111744/http://faculty.washington.edu:80/modelski/WCITI2.html
Ennen vuotta 3700 eaa. (4000–3700) varhaisella [[Uruk-kausi|Uruk-kaudella]] Eridu oli kasvanut jo 40-50 ha:n alaan, 6 200–10 000 asukkaan pikkukaupungiksi. Varhaisella keskisellä Uruk-kaudella Uruk oli alaltaan 70 hehtaaria ja Sumerissa oli toinen lähes yhtä suuri kaupunki, Larak. Kaupunkien kasvu oli melko nopeaa ennen varhaisdynastista kautta, mutta tasaantui sitten, väkiluvun laskettua<ref name="WC"/>.
Rivi 185 ⟶ 178:
Tämän mukaan Urukin väestö kasvoi alussa 3700–3400 eaa. vauhdilla 0,12 % vuodessa, mutta kiihtyi vauhtiin 0,3 % vuodessa noin 3400–3100 eaa. Uruk-kaudella.{{lähde}} Tämä saattaa viitata siihen, että kaupunkiin virtasi väkeä muualta. Noin 3100–2800 eaa. kasvu oli hidastunut vauhtiin 0,16 % vuodessa.{{lähde}} Monien kaupunkien asukasmäärä kääntyi laskuun Sumerissa 2800 eaa., viimeistään 2500 eaa. jälkeen.{{lähde}} Monet savitauluissa mainitut paikat olivat pienempiä.
Kuko Sumerissa asui myöhemmällä Uruk-kaudella noin 3500-3100 as. 500000 as<ref name="Johnston_2015_s39">[http://slideplayer.com/slide/4738888/ Introducing Early Civilizations. Early Civilizations After agriculture, the next step in setting our framework for world history is the emergence of civilization]
Mutta Lähi-idässä hylättiin kaupunkeja mm. kuivuuden ja sotien takia, ja
=== Kaupunkien väentiheys ===
Rivi 199 ⟶ 192:
=== Kaupunkien väestöosuus ===
Mesopotamia kaupungistui nopeasti Uruk- ja jemset Nasr-kaudella, ja maaseutu tyhjeni niin että yli 80%
ihmisstä asui sioissa kaupungeissa<ref name="Chew_2007_70">Chew 2007, s 70</ref>.
Niinpä
Mesopotamiasa asui kaupungeissa vuonna 2500 eaa. ehkä noin 29000 asukasta<ref name="Chew_2007_67">The Recurring Dark Ages: Ecological Stress, Climate Changes, and System Transformation, Sing C. Chew Rowman Altamira, 2007 s. 67</ref>. 2200 eaa. akkadilaisajalla asui ehkä 210000 as<ref name="Chew_2007_67"/>.
iisn-Larsa-
▲iisn-Larsa-ajalal 1900 eaa. kaupungeissa asui 190000. Vanha-Bbaylonian aikana 1600 eaa. Mesopotamian kaupungeissa asui 70000 ihmistä<ref name="Chew_2007_68" />.
Akkadilaisajalla alkanut kaupunkien
== Katso myös ==
|