Ero sivun ”Mesopotamian maantiede” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
LKFbot (keskustelu | muokkaukset)
p typo, replaced: vuona → vuonna (2), typos fixed: eaa → eaa. (19), jaa → jaa. (2), ttin → ttiin, väenti → väestöti (4) using AWB
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 106:
Pelto tuotti kylvettäessä keskimäärin 13-kertaisen sadon, eli uusbabylonialaisella ajalla noin 1&nbsp;515 litraa hehtaaria kohden eli 60 kuria buria kohden tuona ajan yksikköinä<ref>Salonen 1945, s. 228</ref>. Kylvö oli uusbabylonialaisella ajalla 115&nbsp;l/ha mutta kassiittiajalla vain 55&nbsp;l/ha<ref>Salonen sivu 226</ref>.
 
On arvioitu, että temppeli olisolisi omistanut noin 3000 eaa. kolmanneksen maasta, maallinemaallinen ylimystö ehkä kolmennaksenkolmanneksen ja lopun tavallinetavallinen väestö<ref name="Johnston_2015_s45">[http://slideplayer.com/slide/4738888/ Introducing Early Civilizations. Early Civilizations After agriculture, the next step in setting our framework for world history is the emergence of civilization] Mae Johnston 2015 slide 52</ref>.
 
== Maan suolaantuminen ==
 
Vehnä sietää maan suolaa 0,5&nbsp;% maassa, mutta ohra kaksi kertaa enemmän, noin prosentin verran<ref>[http://www.ecobooks.com/books/history.htm A Green History of the World] The Environment and the Collapse of Great Civilizations by Clive Ponting</ref>. Etelä-Mesopotamia on herkkä suolaantumaan, koska pohjavesi on korkealla ja joetkin tuovat suolaa mukanaan, ja kesällä on kuuma. Haihduttava kasvillisuus imee pohjavettä kohti pintaa, ja haihtuminen jättää vain suolat pinnalle. Haihtuminen lisää veden suolapitoisuutta, kun vesi höyrystyy pois ja suola jää jäljelle.
 
Viljan kasteluviljely Mesopotamian ympäristössä nosti suolat Maan pintaan<ref name="TRAD">[http://www.edwardgoldsmith.com/page166.html Traditional irrigation in Mesopotamia]</ref> jo Sumerin ja Akkadin aikana.
Rivi 121:
== Mesopotamian väentiheys ==
 
Adamsin mukaan Sumerin väestötiheys olisi ollut 68 as/km2km<sup>2<sup><ref name="Masson_1988_128">Altyn-Depe
Tekijät V. M. Masson,Vadim Mikhaĭlovich Masson, 1988, s 128, Adams 1966:24</ref>. Adams myös arvioi, että varhaisdynastisell avarhaisdynastisella I kaudella Etelä-Mesopotamiassa olisi asunut 1070000 ihmistä 4100 km<sup>2</sup> alalla eli 26 as/km<sup>2</sup><ref name="Trigger_2003_293">Understanding Early Civilizations: A Comparative Study, Bruce G. Trigger, Cambridge University Press, 2003, 293</ref>. Mutta saman ajan Urin alueella asui 66 as/km<sup>2<sup>. Susan Pollockin mukaan varhaisdynastisella III-kaudella olis ollut 200000 ihmistä<ref name="Trigger_2003_293"/>.
4100 km2 alalla eli 26 as/km2<ref name="Trigger_2003_293">Understanding Early Civilizations: A Comparative Study, Bruce G. Trigger, Cambridge University Press, 2003, 293</ref>. Mutta saman ajan Urin alueella asui 66 as/km2. Susan Pollockin mukaan varhaisdynastisella III-kaudella olis ollut 200000 ihmistä<ref name="Trigger_2003_293"/>.
 
Urin kaupungissa olisi erään arvion mukaan ollut 28-27 vuosisadalla eaa. 6000 as ja kaupungin valvoma ala 90 km<sup>2<sup><ref name="Kaser_2011_13">The Balkans and the Near East: Introduction to a Shared History,Karl Kaser,LIT Verlag Münster, 2011, s. 13</ref>.
6000 as ja 20 ha Ur olisi toisten tietojen mukaan vaatinut peltoalaa 12 km2km<sup>2<sup>, 6000 asukkaasta työvoimaa 2500 (mukaan lukien kaikki tarvittavat avustajat, työnjohdon jne viljan varastointiinkin). Lampaita boli 10000, joista 3000 teurastettiin ravinnoksi joka vuosi<ref name="Breese_90"> Agriculture, White Breses, s. 95</ref>. Tämän mukaan asukastiheys olis ollut 200 as/km2km<sup>2<sup>.
6000 as ja kaupungin valvoma ala 90 km2<ref name="Kaser_2011_13">The Balkans and the Near East: Introduction to a Shared History,Karl Kaser,LIT Verlag Münster, 2011, s. 13</ref>.
Noin 2700 eaa. Urukin kaupungissa oli noin 40000-50000 as ja se valvoi suoraan ainakin teoriassa 14 km säteistä aluetta. Itse kaupungin ala oli 2 km2km<sup>2<sup><ref name="Kaser_2011_14">Kaser 2011, s 14</ref>.
6000 as ja 20 ha Ur olisi toisten tietojen mukaan vaatinut peltoalaa 12 km2, 6000 asukkaasta työvoimaa 2500 (mukaan lukien kaikki tarvittavat avustajat, työnjohdon jne viljan varastointiinkin). Lampaita boli 10000, joista 3000 teurastettiin ravinnoksi joka vuosi<ref name="Breese_90"> Agriculture, White Breses, s. 95</ref>. Tämän mukaan asukastiheys olis ollut 200 as/km2.
Noin 2700 eaa. Urukin kaupungissa oli noin 40000-50000 as ja se valvoi suoraan
ainakin teoriassa 14 km säteistä aluetta. Itse kaupungin ala oli 2 km2<ref name="Kaser_2011_14">Kaser 2011, s 14</ref>.
 
Urin III dynbnastiandynastian aikaan Etelä-Mesopotamiassa asui 500000 as. ja tuohon aikaan lienee ollut erään arvion mukaan noin 12000 km kastelukelpoista peltoalaa<ref name="Trigger_2003_293"/>. Tämä tuottaisi 42 as/km väestötiheyden viljelykelpoiselle maa-alalle, jos puolet pelloista oli kesannolla<ref name="Trigger_2003_293"/>.
Etelä-Mesopotamian maksimi väestön tiheys oli tuohon aikaan viljelylle noin 123-208 as/km2km<sup>2<sup> riippuen pellon tuotosta, jolloin 100000 asukkaan Ur olisi voitu ruokkia 12,4-16 km2km<sup>2<sup> säteisellä alueella<ref name="Trigger_2003_293"/>. Käytännössä viljaa haettiin kauempaa mm Kagashista, koska pellot olivat kastelukanavien ympärillä, ja Ur kaiken lisäksi meren rannalla.
Mutta maksimiväestötiheys on tuon ajan mittojen mukaan hyvän paltomaanpeltomaan tuotolla 1200 kg/ha
300 as/km, jos yksi ihminen syö 1kg viljaa päivässä<ref name="larsen_1983_190">Life and Land Use on the Bahrain Islands: The Geoarchaeology of an Ancient Society, Curtis E. Larsen University of Chicago Press, 1983, s. 190</ref>. Mesopotamiassa mm maan suolaantuminen rajoitti peltoalaa ja viljan tuottoa, samoin kastelukanavien rajallinen alue, tulvien ennustamisen vaikeus, paimentolaisten maan tarve jne.
University of Chicago Press, 1983, s. 190</ref>. Mesopotamiassa mm maan suolaantuminen rajoitti paltoalaa ja viljan tuottoa, samoin kastelukanaavien rajallinen alue, tulvien ennustamisen vaikeus, paimentolaisten maan tarve jne.
 
Lagashissa/Girsussa oli dokumenttien mukaan 200-yli 500 km2km<sup>2<sup> viljeltyä maata. Koko Lagashin valvoma ala olisi ollut 1000-1300 km2km<sup>2<sup>. Urukin Eanna-temppeli omisti yli 500 km2km<sup>2<sup> maata.<ref name="Renger_1995"> Institutional, Communal, and Individual Ownership or Possession of Arable Land in Ancient Mesopotamia from the. End of the Fourth to the End of the First Millennium B.C., Johannes M. Renger, Chicago-Kent Law Review, Volume 71, Issue 1, Part II, October 1995 </ref>.
 
Turnerin mukaan varhaisen Uruk-kauden alussa noin 4100 eaa. olisi maatalousväestö ollut hyvin harvaa, vain 0,45 as/km<sup>2<sup>, jos Mesopotamian alamaan alaksi lasketaan noin 65000 km<sup>2<sup>. Väkiluku oli tuon mukaan 25000 vuonna 4100 eaa.
Väestö kasvoi ennen suurta pudotusta keskimäärin 0,15% vuodessa tuhansia vuosia<ref name="Turner_1990_28">Turner 1990, s 28</ref>, mutta vaihtelut olivat suuria. Vuonna 3500 oli 110000 as, 2 ask/km2km<sup>2<sup>, kasvu ehkä 1%. Vuonna 2500 oli 360000 as, väestötiheys 6,72 ass/km2km<sup>2<sup> ja kasvu 0.13%/v.
ollut hyvin harvaa, vain 0,45 as/km2, jos Mesopotamian alamaan alaksi lasketaan noin 65000 km2. Väkiluku oli tuon mukaan 25000 vuonna 4100 eaa.
1900 eaa. väkiluku oli huipussaanm 63000 as ja 11,4 as/km2km<sup>2<sup>, kasvaen 0,19 % vuodessa. Väkiluku putosi nopeasti niin, että se oli 1600 eaa. 270000.
Väestö kasvoi ennen suurta pudotusta keskimäärin 0,15% vuodessa tuhansia vuosia<ref name="Turner_1990_28">Turner 1990, s 28</ref>, mutta vaihtelut olivat suuria. Vuonna 3500 oli 110000 as, 2 ask/km2, kasvu ehkä 1%. Vuonna 2500 oli 360000 as, väestötiheys 6,72 ass/km2 ja kasvu 0.13%/v.
<ref name="Turner_1990_27">The Earth as Transformed by Human Action: Global and Regional Changes in the Biosphere Over the Past 300 Years,B. L. Turner, CUP Archive, 1990, 27</ref>, Sassanidien ja abbasidien aikana550-800 jaa. alueella asui 27 ask/km2km<sup>2<sup>. Kun arabit saapuivat, alueen väestö putosi noin 140000_:keen, 2,5 as/km2km<sup>2<sup>. Vielä vuonnanvuonna 1750 oli vanhalle ajalle tyypillisätyypillisiä lukuja 340000 as. 6,15 as/km2km<sup>2<sup> ja väestön kasvunopeus 0,14%/v.
1900 eaa. väkiluku oli huipussaanm 63000 as ja 11,4 as/km2, kasvaen 0,19 % vuodessa. Väkiluku putosi nopeasti niin, että se oli 1600 eaa. 270000.
1850 jaa. alueella asui 440000 as, 8 as/km2km<sup>2<sup>. Väestönkasvu ylitti 1% vuonna 1850. vuonnanvuonna 1982 alueella asui 7676000 as, noin 140 as/km2km<sup>2<sup>.
<ref name="Turner_1990_27">The Earth as Transformed by Human Action: Global and Regional Changes in the Biosphere Over the Past 300 Years,B. L. Turner, CUP Archive, 1990, 27</ref>, Sassanidien ja abbasidien aikana550-800 jaa. alueella asui 27 ask/km2. Kun arabit saapuivat, alueen väestö putosi noin 140000_:keen, 2,5 as/km2. Vielä vuonnan 1750 oli vanhalle ajalle tyypillisä lukuja 340000 as. 6,15 as/km2 ja väestön kasvunopeus 0,14%/v.
1850 jaa. alueella asui 440000 as, 8 as/km2. Väestönkasvu ylitti 1% vuonna 1850. vuonnan 1982 alueella asui 7676000 as, noin 140 as/km2.
 
== Sumerin kaupunkien väestötilastollista analyysiä==
Rivi 164 ⟶ 159:
=== Kaupunkien kasvuvauhti ===
 
[[Ubaid-kausi|Ubaid-kaudella]] noin vuonna 4500 eaa. [[Eridu]]ssa, joka oli alueen suurin keskus silloin, oli ainakin 4&nbsp;000 asukasta. Paikana ala oli 810 ha<ref name="Modelski_1997">[https://web.archive.org/web/20080705111744/http://faculty.washington.edu:80/modelski/WCITI2.html CITIES OF THE ANCIENT WORLD: AN INVENTORY (-3500 TO -1200)] July 10, 1997 George Modelsk</ref>.
 
George Modelsk</ref>.
 
Ennen vuotta 3700 eaa. (4000–3700) varhaisella [[Uruk-kausi|Uruk-kaudella]] Eridu oli kasvanut jo 40-50 ha:n alaan, 6&nbsp;200–10&nbsp;000 asukkaan pikkukaupungiksi. Varhaisella keskisellä Uruk-kaudella Uruk oli alaltaan 70 hehtaaria ja Sumerissa oli toinen lähes yhtä suuri kaupunki, Larak. Kaupunkien kasvu oli melko nopeaa ennen varhaisdynastista kautta, mutta tasaantui sitten, väkiluvun laskettua<ref name="WC"/>.
Rivi 185 ⟶ 178:
Tämän mukaan Urukin väestö kasvoi alussa 3700–3400 eaa. vauhdilla 0,12&nbsp;% vuodessa, mutta kiihtyi vauhtiin 0,3&nbsp;% vuodessa noin 3400–3100 eaa. Uruk-kaudella.{{lähde}} Tämä saattaa viitata siihen, että kaupunkiin virtasi väkeä muualta. Noin 3100–2800 eaa. kasvu oli hidastunut vauhtiin 0,16&nbsp;% vuodessa.{{lähde}} Monien kaupunkien asukasmäärä kääntyi laskuun Sumerissa 2800 eaa., viimeistään 2500 eaa. jälkeen.{{lähde}} Monet savitauluissa mainitut paikat olivat pienempiä.
 
Kuko Sumerissa asui myöhemmällä Uruk-kaudella noin 3500-3100 as. 500000 as<ref name="Johnston_2015_s39">[http://slideplayer.com/slide/4738888/ Introducing Early Civilizations. Early Civilizations After agriculture, the next step in setting our framework for world history is the emergence of civilization] Mae Johnston 2015, slide 39</ref>.
 
Mutta Lähi-idässä hylättiin kaupunkeja mm. kuivuuden ja sotien takia, ja kaapunginkaupungin väki saattoi vähetä.
 
=== Kaupunkien väentiheys ===
Rivi 199 ⟶ 192:
=== Kaupunkien väestöosuus ===
 
Mesopotamia kaupungistui nopeasti Uruk- ja jemset Nasr-kaudella, ja maaseutu tyhjeni niin että yli 80%
ihmisstä asui sioissa kaupungeissa<ref name="Chew_2007_70">Chew 2007, s 70</ref>. Kaupungistumisen syinä saattoivat olla keskuksen uskonnollinen tai taloudellinen vetovoima, tarve suojautua vihollisen hyökkkäykseltähyökkäykseltä tai väestön pakkosiirrot kaupunkeihin, tai ilmasto joka suosi kaupupungistumistakaupungistumista.
Niinpä esidybnastisellaesidynastisella ajalalajalla 28000-2300 eaa. asui Sumerin alle 10 ha:n kylisäskylissä vain 10% väestöstä, mutta yli 40 ha:n kaupungeissa 78,4¤%<ref name="Chew_2007_68">Chew 2007, s 68</ref>. Mutta akkadilaisajalla väki alkoi vähetä ja sen osuus painottua pienemmille paikkakunnille. Urin III-dynastian - isin-Larsa kaudella 2100-1900 eaa. alle 10 ha kylissä asui 25 % ja yli 40 ha kaupungeissa 55,1%. Keski-Babylonian kasiittiaikana alle 10 ha:n kylissä asui jo 56.8% ja yli 40 ha kaupungeissa 30,4%.
alle 10 ha:n kylissä asui jo 56.8% ja yli 40 ha kaupungeissa 30,4%.
 
Mesopotamiasa asui kaupungeissa vuonna 2500 eaa. ehkä noin 29000 asukasta<ref name="Chew_2007_67">The Recurring Dark Ages: Ecological Stress, Climate Changes, and System Transformation, Sing C. Chew Rowman Altamira, 2007 s. 67</ref>. 2200 eaa. akkadilaisajalla asui ehkä 210000 as<ref name="Chew_2007_67"/>.
iisn-Larsa-ajalalajalla 1900 eaa. kaupungeissa asui 190000. Vanha-BbaylonianBabylonian aikana 1600 eaa. Mesopotamian kaupungeissa asui 70000 ihmistä<ref name="Chew_2007_68" />.
Rowman Altamira, 2007 s. 67</ref>. 2200 eaa. akkadilaisajalla asui ehkä 210000 as<ref name="Chew_2007_67"/>.
iisn-Larsa-ajalal 1900 eaa. kaupungeissa asui 190000. Vanha-Bbaylonian aikana 1600 eaa. Mesopotamian kaupungeissa asui 70000 ihmistä<ref name="Chew_2007_68" />.
 
Akkadilaisajalla alkanut kaupunkien tyhjeneminetyhjeneminen lienee johtunut ilmaston muutoksesta ja myös vieraiden kansojen hyökkäykistähyökkäyksistä.
 
== Katso myös ==