Ero sivun ”X86” versioiden välillä

8 merkkiä poistettu ,  2 vuotta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
== Tekniikkaa ==
 
Yhteisiä piirteitä x86-arkkitehtuurin mukaisessa suorittimessa ovat olleet peruskäskykanta, [[rekisteri (tietokonetekniikka)|rekisterit]] ja segmentoitu muistiarkkitehtuuri.
Suunnittelussa on ollut periaatteena, että vanhemman sukupolven suorittimelle kirjoitetut ohjelmat toimivat uudemmissakin suorittimissa sellaisenaan.
 
=== AMD64 ===
 
AMD:n [[K8]] prosessoriarkkitehtuuri (palvelinversio nimellä [[AMD Opteron]]) toi mukanaan laajennuksia X86-arkkitehtuuriin.<ref>http://www.prosessori.fi/uutiset/uutinen2.asp?id=33156</ref> K8 lajensilaajensi X86-arkkitehtuurin 64-bittiseksi [[AMD64]]-nimellä tunnetulla arkkitehtuurilla.<ref>http://www.prosessori.fi/uutiset/uutinen2.asp?id=33156</ref>
 
Laajennuksen etuina ovat AMD:n kannalta se että 32-bittisellä alustalla tehdyt ohjelmistot toimivat myös AMD:n 64-bittisellä ''Sledgehammer''iksi kutsutulla alustalla.<ref>http://www.prosessori.fi/uutiset/uutinen2.asp?id=33156</ref> Sledgehammerissa siruilla on 32- ja 64-bittiset data- ja osoitetoiminnot.<ref>http://www.prosessori.fi/uutiset/uutinen2.asp?id=33156</ref>
 
AMD:n prosessoreissa [[Athlon 64]] -mallista lähtien lähtien ''northbridge'' muistiohjain on ollut integroituna CPU:lle käyttäen [[HyperTransport]]-väylää (ent. Lightning Data Transport, LDT).
 
[[Cyrix]] suunnitteli alun perin Intel-yhteensopivan mutta nopeamman matematiikkaprosessorin, mutta myöhemmin alkoi suunnitella kokonaisia suorittimia. 486- ja Pentium-aikakausina Cyrix suunnitteli ja valmistutti suorittimia, jotka olivat huomattavasti Intelin vastaavia halvempia, mutta vain hiukan hitaampia. Cyrix poistui markkinoilta kun [[VIA (tietotekniikka)|VIA]] osti sen. Tunnetuin Cyrix-prosessori oli [[Cyrix 6x86]] vuodelta 1995.
 
Myös [[VIA (tietotekniikka)|VIA]] valmistaa pienen sähkönkulutuksen suorittimia, joissa on x86-arkkitehtuuri. VIA on tunnetumpi henkilökohtaisten tietokoneiden suorittimien ohjeispiirien valmistajana. VIA:n prosessorit perustuvat pääosin IDT-nimisen firman Winchip-piireihin, VIA:n ostettua IDT:n Centaur-nimisen prosessoriosaston.
 
[[AMD]] osti 1996 x86-arkkitehtuurin mukaisia suorittimia valmistaneen [[NexGen]]-yritysen. Tunnetuin NexGen-yrityksen suoritin oli [[Nx586]] vuodelta 1995.
 
Jo 1970-luvulla Intelin kanssa kilpaili [[Zilog]]-nimisen yrityksen valmistama 8080 suorittimen parannettu versio [[Z80]]. Zilog myy yhä samaa prosessoria pienten [[sulautettu järjestelmä|sulautettujen]] sovellusten tarpeisiin.
 
[[NEC]] valmisti aikoinaan 8088- ja 8086-yhteensopivia suorittimia, mm. nimillä V20 ja V30. NEC:in valmistamat mallit olivat n. 30 % Intelin vastaavia nopeampia.
== Käskylaajennuksia ==
 
Yleisesti tunnettuja [[SIMD]]-tyyppisiä [[Käskykantalaajennus|käskykantalaajennuksia]] ovat:
* MMX<ref>{{cite book|url= http://www.intel.com/content/dam/www/public/us/en/documents/manuals/64-ia-32-architectures-software-developer-vol-1-manual.pdf|title= Intel 64 and IA-32 Architectures Software Developer’s Manual Volume 1: Basic Architecture|at= Chapter 9|publisher= Intel|date= March 2013}}</ref>
* 3DNow<ref>{{cite book|url = http://support.amd.com/TechDocs/21928.pdf | title = 3DNow! Technology Manual| publisher = AMD | date = March 2000}}</ref>
* [[SSE]] (SSE2, SSE3, SSE4)
AMD:n FMA3 ({{k-en|fused multiply accumulate}}) lisää kolmen operandin käskylaajennuksia tyypillisten kahden operandin käskyjen rinnalle.<ref>{{Verkkoviite | osoite = http://www.theregister.co.uk/2007/08/30/amd_sse5/ | nimeke = AMD plots single thread boost with x86 extensions | julkaisija = The Register | julkaistu = 30.8.2007 | viitattu = 13.3.2017}}</ref> Lisäksi on kehitetty XOP-, FMA4- ja F16C- (ent. CVT16) laajennoksia.<ref>{{Verkkoviite | osoite = http://web.archive.org/web/20131104114239/http://developer.amd.com/community/blog/2009/05/06/striking-a-balance/ | nimeke = Striking a Balance | tekijä = Christie, Dave | julkaistu = 6.5.2009 | julkaisija = AMD | viitattu = 13.3.2017}}</ref>
 
Lisäksi nykyisissä prosessoreissa on virtualisointitekniikat (AMD-V, VT-x, VIA VT).
Useissa AMD-prosessoreissa on tuki [[IOMMU]]-toiminnolle, joka Intelillä sisältyy VT-d-toimintoon.
 
 
==Lähteet==
* {{Kirjaviite| Nimeke = X86 Assembly language and C fundamentals| Julkaisija = CRC Press| Vuosi =2013| Tekijä = Cavanagh, Joseph| Suomentaja =| Luku = | Sivu = | Sivut = | Selite =| Julkaisupaikka = Boca Raton, FL| Tunniste = | Isbn =978-1-4665-6824-2 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto =| Viitattu = | Kieli = {{en}} }}
| www = | www-teksti = | Tiedostomuoto =| Viitattu = | Kieli = {{en}} }}
* {{Lehtiviite| Tekijä = Peltoniemi, Jari| Otsikko = RISCiä ja X86-yhteensopivuutta| Julkaisu =Prosessori : modernin elektroniikan ja automaation erikoislehti| Ajankohta = 1995| Vuosikerta = | Numero =11| Sivut =20-25| Julkaisupaikka = Helsinki| Julkaisija =Tecnopress| Selite = | Tunniste = | Pmid =| Doi = | Issn = 0357-4121| www =| www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu =| Kieli = | Lopetusmerkki = }}
 
Rekisteröitymätön käyttäjä