Ero sivun ”Mayotte” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 25:
}}
'''Mayotte''' eli '''Mahoré''' on [[Ranska]]n merentakainen [[Ranskan departementit|departementti]] ja [[Ranskan aluehallinto|aluehallinto]], joka sijaitsee [[Mosambikin kanaali]]n pohjoispäässä [[Intian valtameri|Intian valtameressä]], [[Madagaskar]]in pohjoisosan ja [[Mosambik]]in pohjoisosan välissä, lähellä [[Komorit|Komoreja]]. Mayotte olikin osa Ranskan hallitsemia Komoreja, kunnes muut Komorit itsenäistyivät vuonna 1975 Mayotten saaren jäädessä osaksi Ranskaa. Sen [[pääkaupunki]] on [[Mamoudzou]]. Mayottella oli vuonna 2009 arviolta 223 765 asukasta. Saarilla asuu alkuperältään arabialaista, afrikkalaista ja madagaskarilaista väestöä. Mausteet, kaakao ja kookospähkinät kuuluvat Mayotten tärkeimpiin maataloustuotteisiin. Mayottella on oma [[Internet]]-maatunnus, .yt.<ref name="Geographica"></ref>
== Maantiede ==
[[Tiedosto:Mayotte-CIA WFB Map.png|thumb|vasen|Mayotten kartta.]]
Mayotte on osa Komorien
Mayottea ympäröivän [[koralliriutta]] on pinta-alaltaan 1 000 neliökilometriä. Koralliriutalla on rikas biodiversiteetti, ja siellä tavataan 760 kalalajia (mukaan lukien 17 uhanalaista lajia), 581 niveljalkaista, 450 polttiaiseläintä ja 24 eri merinisäkäslajia. Mayotten metsäalueilla tavataan useita [[Kotoperäisyys|kotoperäisiä]] ja uhanalaisia lajeja. Saarilla tavataan 120 lintulajia, joista [[mayottenmedestäjä]]ä ja [[mayottendrongo]]a tavataan vain Mayottella. Lintujen lisäksi saarilla on 20 matelijalajia (7 kotoperäistä) ja 98 maalla elävää
== Historia ==
Rivi 39:
Saarella kävivät ensimmäiset eurooppalaiset 1500-luvulla.<ref name="Geographica">{{kirjaviite|Tekijä=|Nimeke=Geographica|Vuosi=1999|Sivu=|Selite=Maailmankartasto. Maanosat, maat, kansat|Julkaisija=Tandem Verlag GmbH|Tunniste=|Isbn=978-3-8331-4130-0}}</ref> Saarten paikallisessa perinteessä on tarinoita portugalilaisista valloittajista ja siirtolaisista, mutta tästä ei ole muita todisteita. Portugalilaiset laivat vierailivat kuitenkin alueen saarilla, ja [[portugalin kieli|portugalista]] tuli laajasti käytetty kauppakieli. Portugalin vallattua osia Itä-Afrikan rannikosta muut valtiot, kuten [[Alankomaat]], [[Englanti]] ja [[Ranska]] kiinnittivät huomionsa vielä valtaamattomiin alueisiin. Alankomaalaiset alukset käyttivät Mayotten laguunia tukikohtana hyökkäyksilleen [[Mosambik]]iin vuosina 1607 ja 1608. [[Anjouan]]ista ja [[Mohéli]]sta poiketen saari oli kuitenkin sen koralliriuttojen takia hankalapääsyinen. Laguunia käyttivät kuitenkin myös merirosvot, joiden kohteena olivat [[Englannin Itä-Intian kauppakomppania]]n alukset. Merirosvous alueella jatkui aina 1730-luvulle saakka.<ref name="EAH" />
1750-luvulta lähtien Ranska alkoi hankkia orjia sokeriplantaaseilleen [[Réunion]]illa ja [[Mauritius|Mauritiuksella]], mikä teki saarista orjakaupan keskuksen. 1790-luvulla tämä aiheutti lisääntyneen kaupankäynnin ohella myös hankaluuksia paikallisille, kun Madakaskarin [[betsimisarakat]] ja [[sakalavat]] tekivät orjienkaappausretkiä saarille. Madagaskarilla oli myös toinen tärkeä vaikutus Mayotten historiaan. [[Merinat]] alkoivat vallata alueita Madagaskarilla, ja he valtasivat myös sakalavojen hallitseman rannikon 1820-luvulla. Tämä päätti orjaretket, mutta yksi sakalavapäälikkö nimeltä [[Andrian Souli]] pakeni seuraajineen Mayottelle. Ranska solmi hänen kanssaan sopimuksen vuonna 1843, jonka mukaan Ranska sai rakentaa laivastotukikohdan [[Dzaoudzi]]n saarelle, sekä vuokrata maata sokeriplantaaseja varten. Ranskan liikkeet Mayottella saivat britit asettamaan oman konsulinsa Anjouanin saarelle. Ranska otti lopulta haltuunsa muut Komorit ja myös brittien
Ranska alkoi yhdistää Komoreja hallinnollisesti Madagaskarin siirtomaahansa vuonna 1908. Paikalliset sulttaanit pakotettiin luopumaan vaatimuksistaan saarien suhteen ja virallisesti ne liitettiin Madagaskariin vuonna 1914. Siirtomaa-aikana aluetta hallitsivat esimerkiksi vaniljaa ja sokeria viljelleet plantaasinomistajat saarten asukkaiden yrittäessä saada elantonsa maasta, jota plantaasit eivät vielä omistaneet. Sen vähyyden takia saarilta oli kuitenkin jatkuva muuttoliike [[Sansibar]]ille ja [[Etelä-Afrikka]]an, mikä teki saaret riippuvaiseksi siirtotyöläisistä. [[Toinen maailmansota|Toisessa maailmansodassa]] Madagaskar oli [[Vichyn Ranska]]n puolella, jolloin britit ja eteläafrikkalaiset joukot valtasivat Mayotten vuonna 1942 siirtäen sen [[Vapaa Ranska|vapaan Ranskan]] hallintaan. Sodan jälkeen Komoreista tehtiin Ranskan merentakainen alue (''territoire d’outremer'') ja vuosina 1947 ja 1952 niille annettiin suurempi itsehallinto. Madagaskarista erillinen kokonaisuutensa niistä tuli vuonna 1960. Alueen tuolloinen poliittinen johtohahmo oli [[Said Mohammed Chaik]], jonka kuoleman jälkeen vuonna 1970 Komoreilla alettiin vaatia itsenäisyyttä. Mayotte oli ollut saarista pisimpään Ranskan alaisuudessa, ja siellä vaikutti [[Gaulismi|gaulistinen]] MPM-puolue. Muiden Komorien julistautuessa itsenäiseksi vuonna 1975 Mayotte jäi osaksi Ranskaa.<ref name="EAH" />
|