Ero sivun ”Viisaus” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
korjattava määritelmä; muotoiluja; "Sophia" johtaa etunimiartikkeliin, joten pois linkeistä |
|||
Rivi 1:
{{Korjattava/määritelmä|Määritelmävirkkeen tulisi vastata kysymykseen, mikä artikkelin aiheena oleva asia on ([[Ohje:Artikkelin rakenne|ohje]]). Tarkastelunäkökulmien luettelo ei ole määritelmä.}}
'''Viisaus''' on käsite, jota voidaan tarkastella useista erilaisista viitekehyksistä. Se on filosofinen, uskonnollinen, kulttuurinen ja myös vime aikoina tieteellisen tutkimuksen kohteena oleva käsite. Kaikissa näissä perinteissä viisauden määritelmä on omanlaisensa. Tieteen alueella viisautta on tutkittu mm. psykologian, sosiologian ja gerontologian alueilla<ref> Sternberg & Jordan ''A Handbook of Wisdom''2005</ref>. Yhtä, kaikkien hyväksymää viisauden määritelmää ei siten ole olemassa, mutta on olemassa lukuisia (kymmeniä) malleja, joiden yhteisistä piirteistä on pyritty esittämään luetteloja <ref> Bangen, Meeks & Jeste ''Defining and Assessing Wisdom'' 2017</ref>.
Psykologisessa tutkimuksessa viisaus on esimerkiksi usein määritelty kyvyksi tehdä sellaisia ratkaisuja, jotka pitkällä aikavälillä tuottavat "yhteisesti hyvän" lopputuloksen. Viisaus muodostuu monipuolisten elämänkokemusten myötä ja on arvostettua syvällistä tietämystä, jota katsotaan olevan vain harvoilla. Viisautta tarvitaan arkielämän ja työelämän ongelmien ratkaisussa. Vaativissa ammateissa kuten lääkärin ja opettajan työssä tarvitaan ammatillisen osaamisen ja kokemuksen ohella myös elämänkokemusten kartuttamaa tietoa.<ref>Ruoppila, Isto (teoksessa Meitä on moneksi, 2009), s. 314-315.</ref>
==Psykologisia määritelmiä==
Bangen ym. 2013 <ref>Bangen, Meeks & Jeste ''Defining and Assessing Wisdom'' 2017</ref> tekemään laajan, erilaisia psykologisten viisauden malleja ja määritelmiä (yhteensä 24 erilaista) arvioivan yhteenvedon mukaan yleisin viisauteen liittyvä piirre on elämäntuntemus ja -kokemus (knowledge of life). Toiseksi tärkeimpänä ominaisuutena mainitaan prososiaaliset arvot, ja kolmantena syvä itseymmärrys. Neljänneksi tärkeimpänä ominaisuutena on epävarmuuden ymmärtäminen, viidentenä tunne-elämän tasapaino ja kuudentena suvaitsevaisuus, sekä muina piirteinä avoimmuus kokemuksille, henkisyys ja huumorintaju. ▼
▲tekemään laajan, erilaisia psykologisten viisauden malleja ja määritelmiä (yhteensä 24 erilaista) arvioivan yhteenvedon mukaan yleisin viisauteen liittyvä piirre on elämäntuntemus ja -kokemus (knowledge of life). Toiseksi tärkeimpänä ominaisuutena mainitaan prososiaaliset arvot, ja kolmantena syvä itseymmärrys. Neljänneksi tärkeimpänä ominaisuutena on epävarmuuden ymmärtäminen, viidentenä tunne-elämän tasapaino ja kuudentena suvaitsevaisuus, sekä muina piirteinä avoimmuus kokemuksille, henkisyys ja huumorintaju.
Viisauden useille määritelmille on usein yhteistä se tärkeä asia, että niissä viisauden olennainen tunnusmerkki on yhteisen hyvän tavoittelu. Viisauden tulee siten näkyä toiminnan tasolla. Omalta kannalta hyvän ratkaisun pitäisi olla myös muiden henkilöiden kannalta hyvä, joten pelkästään oman edun tavoittelussa onnistunut ei ole viisas. Viisauden katsotaan myös muodostuvan monipuolisten elämänkokemusten myötä ja olevan arvostettua syvällistä tietämystä, jota on vain harvoilla.<ref>Ruoppila, Isto (teoksessa ''Meitä on moneksi'', 2009), s. 312.</ref>
Rivi 42:
* [[Hyve]]
* [[Älykkyys]]
== Lähteet ==
* {{Kirjaviite | Tekijä = Metsäpelto, Riitta-Leena & Feldt, Taru (toim.) | Nimeke = Meitä on moneksi: Persoonallisuuden psykologiset perusteet | Vuosi = 2009 | Sivu = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = PS-kustannus | Tunniste = ISBN 978-952-451-208-4 }}
Rivi 51:
*{{Kirjaviite | Tekijä = Grossmann, Igor | Nimeke = Wisdom in context | Vuosi = 2017 | Sivu = 233-257 Vol 12, Issue 2| Julkaisupaikka = | Julkaisija = Perspectives on Psychological Science| Tunniste = }}
*{{Kirjaviite | Tekijä = Thomas, M. L., Bangen, K. J., Ardelt, M., & Jeste, D. V. | Nimeke = Development of a 12-item abbreviated Three-Dimensional Wisdom Scale (3D-WS-12): Item selection and psychometric properties | Vuosi = 2017 | Sivu = Jan;24(1):71-82| Julkaisupaikka = | Julkaisija = Assessment }}
=== Viitteet ===
| |||