Ero sivun ”Viisaus” versioiden välillä

Yllä esitellyt viisausmallit ovat olleet alueella vahvasti vaikuttavia. Viime aikoina alueen tutkimus on laajentunut ja viisautta on tutkittu mm. kulttuurienvälisen psykologian näkökulmasta, kontekstuaalisena ilmiönä ja kognitiivisen moninäkökulmaisuuden kautta mm. Igor Grossmanin tutkimusryhmässä<ref>Grossman ''Wisdom in context'' 2017 </ref>. Grossmann vastustaa viisauden määrittelyä "luonteen" tai persoonallisuuden ominaisuudeksi. Se on enemmänkin tilannesidonnainen käyttäytymisen piirre, joka voi tulla vaihtelevasti eri tilanteissa esille. Siinä voi myös olla kulttuurien välisiä eroavaisuuksia. Merkittäviä viisauden tutkijoita on nykyisin myös Monika Ardelt, jonka mallissa korostetaan tiedollista, reflektiivistä ja myötätuntoista viisautta <ref>Thomas, Bangen, Ardelt & Jeste(2017) ''Development of a 12-item abbreviated'' </ref>. Viisauteen liittyvää tiedon suhteellisuutta, laaja-alaisuutta, rajallisuuden ymmärtämistä ja ristiriitaisuuden ymmärtämistä on käsitelty Suomessa Kallion (2016) toimittamassa kirjassa<ref>Kallio, Eeva (teoksessa ''Ajattelun kehitys aikuisuudessa'', 2016)</ref>. Myötätuntoa on puolestaan käsitelty Helsingin yliopistossa laajassa CoPassion-hankkeessa <ref>Pessi, Martela & Pakkanen, 2017 ''Myötätunnon mullistava voima)''</ref>.