Ero sivun ”Viisaus” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
Rivi 1:
'''Viisaus''' on käsite, jota voidaan tarkastella useista erilaisista viitekehyksistä. Se on filosofinen, uskonnollinen, kulttuurinen ja myös vime aikoina tieteellisen tutkimuksen kohteena oleva käsite. Kaikissa näissä perinteissä viisauden määritelmä on omanlaisensa. Tieteen alueella viisautta on tutkittu mm. psykologian, sosiologian ja gerontologian alueilla.<ref>{{ Kirjaviite | Tekijä = Sternberg, Robert & Jordan, Jennifer | Nimeke = A Handbook of Wisdom: Psychological Perspectives | Selite | Julkaisija = Cambridge University Press | Vuosi =2005 | }}</ref>. Yhtä, kaikkien hyväksymää viisauden määritelmää ei siten ole olemassa, mutta on olemassa lukuisia (kymmeniä) malleja, joiden yhteisistä piirteistä on pyritty esittämään luetteloja <ref>{{ Kirjaviite | Tekijä = Bangen, Meeks & Jeste | Nimeke = Defining and Assessing Wisdom
Psykologisessa tutkimuksessa viisaus on esimerkiksi usein määritelty kyvyksi tehdä sellaisia ratkaisuja, jotka pitkällä aikavälillä tuottavat "yhteisesti hyvän" lopputuloksen. Viisaus muodostuu monipuolisten elämänkokemusten myötä ja on arvostettua syvällistä tietämystä, jota katsotaan olevan vain harvoilla. Viisautta tarvitaan arkielämän ja työelämän ongelmien ratkaisussa. Vaativissa ammateissa kuten lääkärin ja opettajan työssä tarvitaan ammatillisen osaamisen ja kokemuksen ohella myös elämänkokemusten kartuttamaa tietoa.<ref>Ruoppila, Isto (teoksessa Meitä on moneksi, 2009), s. 314-315.</ref>
| |||