Ero sivun ”Svante Arrhenius” versioiden välillä

4 merkkiä lisätty ,  3 vuotta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
(fix, tarkennus)
| alaviitteet =
}}
'''Svante August Arrhenius''' ([[19. helmikuuta]] [[1859]] [[Uppsala]], [[Ruotsi]] – [[2. elokuuta]] [[1927]] [[Tukholma]], Ruotsi) oli ruotsalainen [[fyysikko]] ja [[kemisti]], Tukholman korkeakoulun (Stockholms högskola, nyk. [[Tukholman yliopisto]]) [[fysiikka|fysiikan]] professori 1895–1905 ja ensimmäinen ruotsalainen [[Nobel-palkinto|Nobel-palkinnon]] saanut ([[Nobelin kemianpalkinto]] 1903). Palkinnon perusteena oli Arrheniuksen dissosiaatiota koskevat teoriat.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.nobelprize.org/nobel_prizes/chemistry/laureates/1903/index.html | Nimeke = The Nobel Prize in Chemistry 1903 | Julkaisu = Nobelprize.org. | Julkaisija = Nobel Media AB | Viitattu = 5.12.2014 }}</ref> Eniten hän on vaikuttanut juuri [[kemia]]n alalla. Arrheniusta pidetään yhdessä [[Wilhelm Ostwald]]in ja [[Jacobus Henricus van ’t Hoff]]in kanssa [[fysikaalinen kemia|fysikaalisen kemian]] luojanaperustajana.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Servos, John W. | Nimeke = Physical Chemistry from Ostwald to Pauling: The Making of a Science in America | Vuosi = 1996 | Sivu = 20 | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Princeton University Press | Tunniste = ISBN 9780691026145 | www = http://books.google.fi/books?id=1UZjU2WfLAoC&pg=PA20 | Viitattu = 5.12.2014 | Kieli={{en}} }}</ref>
 
[[Uppsalan yliopisto]]ssa 1884 valmistuneessa väitöskirjassaan Arrhenius esitti muun muassa [[elektrolyyttinen disassosiaatioteoria|elektrolyyttisen disassosiaatioteorian]] perusajatukset. Tämä teoria korvasi [[Michael Faraday|Faradayn]] virheellisen kuvauksen kahden materiafaasin välisestä reaktiosta. Aluksi väitöskirja arvioitiin ala-arvoiseksi, eikä sen laatua pidetty riittävän hyvänä [[dosentti|dosentuurin]] myöntämiseksi. Sittemmin Arrheniuksen terävä-älyisyys ja omaleimaisuus huomattiin Wilhelm Ostwaldin ansiosta, ja hänet nimitettiin Uppsalaan fysikaalisen kemian dosentiksi. Myöhemmin hän jatkoi työskentelyään, ja hänet nimitettiin Tukholman korkeakoulun [[professori]]ksi.<ref name="NB">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.nobelprize.org/nobel_prizes/chemistry/laureates/1903/arrhenius-bio.html | Nimeke = Svante Arrhenius - Biographical | Julkaisu = Nobelprize.org | Julkaisija = Nobel Media AB | Viitattu = 5.12.2014 | Kieli={{en}} }}</ref>
8 573

muokkausta