Ero sivun ”Hannah Arendt” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Weird1e (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 14:
| allekirjoitus =
}}
'''Hannah Arendt''' (alk. '''Johanna Arendt'''; [[14. lokakuuta]] [[1906]] [[Linden-Limmer]], [[Saksan keisarikunta|Saksa]] – [[4. joulukuuta]] [[1975]] [[New York]], [[New York (osavaltio)|New York]], [[Yhdysvallat]]) oli 1900-luvun tärkeimpiin lukeutuvakuuluva saksalainen [[filosofi]] ja [[politologia|poliittinen teoreetikko]].<ref name=yle>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/05/05/hannah-arendt-ja-pahuuden-arkipaivaisyys | Nimeke = Hannah Arendt ja pahuuden arkipäiväisyys | Julkaisija = Yle.fi | Ajankohta = 5.5.2015 | Viitattu = 14.10.2017}}</ref> HänetHän tunnetaanon tutkimuksistaantehnyt tutkimuksia [[totalitarismi]]n ja [[poliittinen filosofia|poliittisen filosofian]] alalla<ref name=yle/>, ja teoksissaan hän tutkii muun muassa [[valta]]a, [[auktoriteetti]]a ja [[totalitarismi]]a.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://filosofia.fi/node/6539 | Nimeke = ARENDTArendt, HANNAHHannah | Julkaisija = Filosofia.fi | Viitattu = 14.10.2017}}</ref>
 
== Elämä ==
Arendt syntyi maallistuneeseen juutalaisperheeseen Lindenin pikkukaupungissa,<ref name=yle/> joka nykyään on osa [[Hannover]]ia. Lapsuutensa hän kuitenkin vietti myöhemmin suuresti ihailemansa [[Immanuel Kant]]in kotikaupungissa [[Königsberg]]issä ja [[Berliini]]ssä. Vuonna 1924 Arendt muutti [[Marburg]]iin opiskelemaan filosofiaa. Hänen opettajinaan toimivat muun muassa [[Nicolai Hartmann]] ja [[Rudolf Bultmann]] sekä ennen kaikkea [[Martin Heidegger]]. Arendtilla oli Heideggerin kanssa myös rakkaussuhde,<ref name=yle/> mikä on aiheuttanut kohua Heideggerin myöhemmän natsimyönteisyyden takia. Jo vuonna 1926 Arendt kuitenkin siirtyi [[Heidelberg]]iin opiskelemaan [[Karl Jaspers]]in oppilaana. Heidelbergissä hän myös väitteli tohtoriksi rakkauden käsitettä [[Augustinus|Augustinuksella]] käsittelevällä tutkielmalla nimeltä ''Der Liebesbegriff bei Augustin. Versuch einer philosophischen Interpretation'' (1929).
 
[[Saksan kansallissosialistinen työväenpuolue|Saksan kansallissosialistisen työväenpuolueen]] noustua valtaan vuonna 1933, Arendt toimi [[natsi-Saksa|natsihallintoa]] vastaan useissa eri järjestöissä Saksassa ja myöhemmin [[Ranska]]ssa. HänetArendt vangittiin useaan otteeseen, ja vuonna 1941 Arendthän pakeni [[Yhdysvallat|Yhdysvaltoihin]].
 
Toisen maailmansodan päätyttyä Arendt toimi [[Jewish Cultural Reconstruction]]in (JCR) johdossa.<ref>Anders Rydell, ''Kirjavarkaat'', suom. Pekka Marjamäki, s. 388, Gummerus 2017 ISBN 978-951-24-0362-2 </ref> 1947 virallisesti perustettu järjestö oli yksi niistä, joiden tehtävänä oli palauttaa Saksan sodan aikana ryöstämää kulttuuriomaisuutta alkuperäisille omistajille.<ref>Dana Herman , [http://digitool.library.mcgill.ca/webclient/StreamGate?folder_id=0&dvs=1491039611780~204 Hashavat Avedahi A History of Jew,] viitattu 1.4.2017 {{en}}</ref>
 
== Ajattelu ==
Rivi 29:
 
=== Ihmisen toiminta ja politiikka ===
Arendt on tullut tunnetuksi erityisesti [[politiikan filosofia|politiikan]] ja [[toiminnan filosofia|toiminnan filosofina]]. Merkittävässä teoksessaan ''The Human Condition'' (1958; suom. ''Vita Activa. Ihmisenä olemisen ehdot'', 2002) hän esittää, että filosofia on [[Platon]]ista lähtien syyllistynyt inhimillisen toiminnan merkityksen vähättelemiseen. Yhteisessä maailmassa toimiminen, esineiden valmistaminen, työ ja politiikka ovat Arendtille filosofian lähtökohta. Työn merkitys on ihmiselämän välttämättömyyksien ylläpito. Arendtin mukaan <nowiki>''</nowiki>työn ehto on elämä itse<nowiki>''</nowiki>: koska olemme kytköksissä luontoon, joudumme ylläpitää elämää tekemällä työtä. Tämä on lähellä marxilaista ajattelutapaa työstä. Valmistaminen luo puitteet ihmisten keskinäiselle kulttuuriselle kanssakäymiselle ja poliittiselle vaikuttamiselle. Kaikki olemisen ehdot edellyttävät toisiaan: valmistaminen kohoaa työn syklisen kiertokulun yläpuolelle pysyvyydellään ja toiminta poistaa valmistamisen aiheuttaman välineellistämisen ja merkityksettömyyden ongelman.
 
Arendtin mukaan juuri poliittinen toiminta on ihmisen olemassaoloa puhtaimmillaan. Hän puolustaa politiikkaa vapaana toimintana, jossa järjenkäyttö ja omantunnon kuuleminen antavat mahdollisuuden toimia vapaana massakulttuurin ja ideologioiden kahleista. Politiikka on Arendtille itseisarvo, ja siksi vapaata, mutta ei abstraktia pohdintaa, vaan toimintaa yhteisessä arkimaailmassa.
 
Arendtin teosTeoksessaan ''Totalitarismin synty'' (1951) yrittiArendt yrittää selvittää [[kansallissosialismi]]n ja [[kommunismi]]n juuria aina [[antisemitismi]]in asti. Työ oli kohuttu uudenlaisen [[paradigma]]nsa johdosta, sillä aikalaiset pitivät yleisesti natsismia ja kommunismia toistensa vastakohtina. Arendt pyrki todistamaan, että vaikka ideologisen sisällön osalta näin olikin, niin [[ideologia]]n muodon, loogisten johtopäätösten ja poliittisen järjestelmän käytännön toteutuksen suhteen ne ovat olivat samankaltaisiasamanlaisia.
 
Analysoidessaan totalitarismin syntyä niin [[Neuvostoliitto|Neuvostoliitossa]] kuin [[natsi-Saksa]]ssakin, Arendt syyttää nimenomaan poliittisen toiminnan muuttumista vaihtoehdottomuuksien, historiallisten ”välttämättömien totuuksien” ja [[etupiiri]]en erityisintressien taistelukentäksi.
 
=== Adolf Eichmann ja pahuuden arkipäiväisyys ===
''Eichmann Jerusalemissa. Raportti pahuuden arkipäiväisyydestä'' herätti ilmestyessään 1963 suurta kohua. Arendt kertoo kirjassa [[Adolf Eichmann]]in oikeudenkäynnistä Israelissa 1961.<ref name=yle/> Kirjan keskeinen väite on, että Eichmannia ja hänen kaltaisiaan rikollisia ei luonnehdi jokin poikkeuksellinen tai erityislaatuinen, muulle elämälle vieras pahuus. Pahuuden ongelma onkin päinvastoin juuri siinä, että Eichmannin tapaiset rikolliset ovat tavallisia ihmisiä, jotka sortuvat hirmutöihin ajattelemattomuuttaan, seuratenseuratessaan byrokraattisia ja ”oikeita” sääntöjä.<ref name=yle/><ref>{{Verkkoviite |osoite= http://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005239247.html |nimeke=Päätettiin tappaa 11 miljoonaa juutalaista, ja sitten syötiin lounas – suunnitelma kansanmurhasta tehtiin tunnissa |julkaisu=Helsingin Sanomat |viitattu=4.6.2017 |tekijä=Ville Similä |ajankohta=3.6.2017}}</ref> Eichmannilta puuttui Arendtin mukaan moraalista mielikuvitusta – hän ei osannut pohtia tarkoin, mitä oli varsinaisesti tekemässä, ja eikä näin ollen myöskään kyseenalaistaa ylhäältä annettuja ohjeita. Näin Arendt haluaa suunnata eettisen huomion siihen, miten hyvän ja pahan välinen ero voi riippua varsin ”banaaleista”banaaleista arkielämän seikoista.
 
== Vaikutus ==
Rivi 46:
* {{Kirjaviite | Nimeke=Vita Activa: Ihmisenä olemisen ehdot | Selite=(''The Human Condition'', 1958.) |Suomentaja = työryhmä; toimitus ja ohjaus Riitta Oittinen | Julkaisupaikka =Tampere | Julkaisija =Vastapaino | Vuosi=2002 |Isbn = 951-768-067-8}}
* {{Kirjaviite | Nimeke=Totalitarismin synty| Selite=(''The Origins of Totalitarianism'', 1951.)| Suomentaja = Matti Kinnunen | Julkaisupaikka=Tampere | Isbn = 978-951-768-387-6|Julkaisija=Vastapaino | Vuosi=2013}}
* ''Eichmann Jerusalemissa. Raportti pahuuden arkipäiväisyydestä'' (''Eichmann in Jerusalem: A Report on the Banality of Evil'', 1963), suom.suomentajat Jouni Tilli ja Antero Holmila, Docendo, 2016 ISBN 978-952-291-259-6
 
==Lähteet==
Rivi 52:
 
==Kirjallisuutta==
* {{Kirjaviite | Tekijä=Julian Honkasalo, Julian | Nimeke=Sisterhood, Natality, Queer: Reframing Feminist Interpretations of Hannah Arendt | Julkaisija=Helsingin yliopisto | Julkaisupaikka=Helsinki | Vuosi=2016 | Isbn=978-951-51-1895-0 | Selite=DissVäitöskirja | www=httphttps://urnhelda.helsinki.fi/URN:ISBN:978-951-51-1896-7bitstream/handle/10138/159340/Sisterho.pdf?sequence=1 }}
 
== Aiheesta muualla ==
* Markku Koivusalo: [https://markkukoivusalo.org/research-2/thinkers/arendt-hannah-1906-1975/ Hannah Arendtin tuotantoa.]
* {{SEP | Id=rendt | Tekijä=d'Entreves, Maurizio[[Alessandro Passerin d'Entrèves]] | Nimeke=Hannah Arendt}}
* {{Filosofia.fi | Id=6539 | Tekijä=Hyvönen, Ari-Elmeri | Nimeke=Arendt, Hannah}}
* Ojakangas, [[Mika Ojakangas]] (toim.): [http://www.helsinki.fi/collegium/e-series/volumes/volume_8/index.htm Hannah Arendt: Practice, Thought and Judgement.]
* {{IEP | Id=arendt | Tekijä=Yar, Majid | Nimeke=Hannah Arendt}}
* [http://memory.loc.gov/ammem/arendthtml/arendthome.html Yhdysvaltain kongressin kirjaston Arendt-sivut.] {{en}}