Ero sivun ”Katrilli” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pEi muokkausyhteenvetoa
Lisätty ruotsinkatrillin perusrakenne sekä lähde.
Rivi 6:
# ''La Pastourelle''
# ''Finale''
Katrilli tunnettiin 1800-luvulla suurimmassa osassa Suomea, vaikkakin esimerkiksi suomenkielisellä Etelä-Pohjanmaalla se oli harvinainen. Suurimmassa osassa maata yleistyi Ruotsista saapunut, alunperin 1700-luvun Euroopassa juuri kotiljonkina tunnettu katrilli (ns. ruotsinkatrilli), jonka vuorot koostuivat yhdestä vaihtuvasta ja useasta toistuvasta osasta. Ruotsinkatrillin perusmuodossa oli kahdeksan vuoroa, mutta vuorojen lukumäärä vaihteli huomattavasti eri paikkakunnilla.<ref>Hoppu, Petri 2015. Kotiljongin jälkeläiset. Tanhuviesti (4), 8–11. http://www.kansantanssinyst.fi/FileUpload/files/tanhuviesti/Tanhuviesti-4-2015.pdf</ref> SuomenPerusmuodon javaihtuvat Venäjänosat Karjalassa sekä [[koltat|kolttien]] keskuudessa yleistyi 1800-luvun loppupuolella Venäjältä saapunut katrilli, jossa ei yleensä ollut säännöllisesti toistuvia osia, vaan joka vuoro muodosti oman kokonaisuutensa.olivat:
# ''Piiri tai marssi''
# ''Ensimmäinen paripyörintä (karkelo, polkka paikalla)''
# ''Toinen paripyörintä''
# ''Tyttöjen piiri (risti)''
# ''Poikien piiri (risti)''
# ''Kuten 4. vuoro''
# ''Kuten 5. vuoro''
# ''Piiri, marssi tai tähti''
Viimeisessä vuorossa vaihtuvat osat tulivat usein muunnellen: esimerkiksi vastuun aikana tyttö saattoi siirtyä vastakkaisen pojan pariksi ja myöhemmässä vaiheessa takaisin omalle parille.<ref>Hoppu, Petri 2006. Tanssi. Teoksessa Asplund, Hoppu, Laitinen, Leisiö, Saha, Westerholm. Suomen musiikin historia Kansanmusiikki. s. 357−364. Porvoo: WSOY.</ref>
 
Suomen ja Venäjän Karjalassa sekä [[koltat|kolttien]] keskuudessa yleistyi 1800-luvun loppupuolella Venäjältä saapunut katrilli, jossa ei yleensä ollut säännöllisesti toistuvia osia, vaan joka vuoro muodosti oman kokonaisuutensa.
 
Katrillin tyypillisiä osia ovat erilaiset piirit, vastuut, paikanvaihdot, läpikäynnit ja karkelot, joissa neliön tai rivien vastakkaisilla puolilla olevat parit tanssivat keskenään. Katrilleissa käytetään hyvin monenlaisia askeleita kävelystä ja juoksusta polkkaan ja valssiin, tahtilajista riippuen. Karjalaisissa katrilleissa perusaskel on kuitenkin lähes aina kävely tai ns. puolijuoksu.