Ero sivun ”Jersey Joe Walcott” versioiden välillä

Louisin lopetettua uransa Walcott otteli NBA:n mestaruudesta [[Ezzard Charles]]ia vastaan [[22. kesäkuuta]] [[1949]]. Ottelu kesti täydet 15 erää ja Charles julistettiin voittajaksi kaikin tuomariäänin. Tappion jälkeen Walcott otteli parin vuoden ajan tittelittömiä kamppailuja. Hän kävi Euroopassa voittamassa syyskuussaelokuussa 1949 [[Tukholma]]ssa Ruotsin [[Olle Tandberg]]in ja toukokuussa 1950 [[Mannheim]]issa nousevan tähden saksalaisen [[Hein ten Hoff]]in, jolle tappio oli ammattilaisena ensimmäinen. Vuonna [[1950]] hän voitti tulevan maailmanmestarin [[Harold Johnson]]in ja pääsi vielä seuraavana vuonna haastamaan Charlesin maailmanmestaruusottelussa peräti kaksi kertaa. Ensimmäinen ottelu maaliskuussa kesti täydet erät ja Ezzard säilytti mestaruutensa kaikin tuomariäänin. Uusintakohtaamisessa heinäkuussa [[Pittsburgh]]issa peräänantamaton Walcott tyrmäsi Charlesin vasemman käden koukkulyönnillään seitsemännessä erässä ja toteutti unelmansa, raskaan sarjan maailmanmestaruuden voittamisen, viidennellä yrittämällään. Tuolloin, 37-vuotiaana, hän oli kaikkien aikojen vanhin raskaan sarjan maailmanmestaruuden voittanut nyrkkeilijä. Sittemmin vasta 45-vuotiaana tittelin valloittanut [[George Foreman]] rikkoi tuon ennätyksen.