Ero sivun ”Vuorovesi” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
PtG (keskustelu | muokkaukset) vähän lähdettä ja lisäystä |
PtG (keskustelu | muokkaukset) p ups |
||
Rivi 11:
Aurinko aiheuttaa samalla tavalla kaksi vuorovesipullistumaa planeettamme pinnalle. Aurinko on kauempana kuin Kuu, mutta vastaavasti paljon massiivisempi. Siksi Auringon synnyttämä vuorovesivaikutus on 46 prosenttia Kuun aiheuttamasta vaikutuksesta. Myös muut planeetat aiheuttavat vuorovesi-ilmiöitä, mutta ne ovat äärimmäisen heikkoja. Esimerkiksi Jupiterin vuorovesivaikutus on noin kolme miljoonasosaa Kuun vastaavasta.{{Lähde}}
Tässä vuorovesimallissa oletetaan, että Maa on aluksi tasasyvyisen meren peitossa. Todellisella maapallolla merenpohjan muoto, mantereet sekä erilaiset kitkavoimat estävät vapaat virtaukset. Tämä johtaa siihen, että rannikoille syntyy eteneviä vuorovesiaaltoja, jotka tuottavat selvästi avomerta suuremmat vuorovedet. Nämä tekijät ovat myös syynä siihen, että vuoksi ei välttämättä ajoitu samalle hetkelle, jona Kuu on havaintopaikalla korkeimmillaan.{{Lähde}} Vuoroveteen vaikuttavat muun muassa rantaviivan muodot, meren syvyyssuhteet ja [[coriolis-ilmiö]]. Suurimmillaan vuoroveden vaihteluväli on kapeissa merenlahdissa ja jokien suissa.<ref name="kakkuri52"/> Sisä- ja sivumerissä, kuten [[Itämeri|Itämeressä]] ja [[Välimeri|Välimeressä]], vuorovedenvaihtelua ei juurikaan huomaa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://tieku.fi/maailmankaikkeus/aurinkokunta/maa/kuu-liikuttaa-meria| Nimeke = Kuu liikuttaa meriä| Julkaisu = Tieteen kuvalehti| Ajankohta = 21.2.2011| Julkaisija = Bonnier Publications OY| Viitattu = 15.10.2017}}</ref>
[[Täysikuu|Täydenkuun]] ja [[Kuun vaiheet|uudenkuun]] aikana Aurinko, Maa ja Kuu ovat samalla suoralla. Tällöin Kuun ja Auringon synnyttämät vuorovesihuiput osuvat samaan aikaan, syntyy tavanomaista voimakkaampi vuorovesi eli tulvavuoksi ja -luode. Sitä vastoin Kuun [[Kuun vaiheet|ensimmäisen ja viimeisen neljänneksen]] aikana nousuvesi jää tavallista matalammaksi eli esiintyy vajaavuoksi.<ref>{{kirjaviite | Nimeke = Otavan iso Fokus, 7. osa (Sv-Öö) | Sivu = 4578, art. Vuorovesi | Julkaisija = Otava | Vuosi = 1974 | Tunniste = ISBM 951-1-01521-4}}</ref>
| |||