Ero sivun ”Fjodor Dostojevski” versioiden välillä

'''Fjodor Mihailovitš Dostojevski''' ({{k-ru|Фёдор Миха́йлович Достое́вский}} ({{Lausunta|Ru-Dostoevsky.ogg}}), nimen [[Venäjän oikeinkirjoitus ennen 1918|oikeinkirjoitus ennen 1918]] Ѳедоръ Михайловичъ Достоевскій; [[11. marraskuuta]] <small>([[Juliaaninen kalenteri|J]]: [[30. lokakuuta]])</small> [[1821]] [[Moskova]] &ndash; [[9. helmikuuta]] <small>([[Juliaaninen kalenteri|J]]: [[28. tammikuuta]])</small> [[1881]] [[Pietari (kaupunki)|Pietari]]) oli [[Venäläiset|venäläinen]] [[kirjailija]]. Dostojevskia pidetään yleisesti yhtenä [[romaani]]taiteen suurista klassikkokirjailijoista.<ref name="EB">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.britannica.com/biography/Fyodor-Dostoyevsky | Nimeke = Fyodor Dostoyevsky | Tekijä = Gary Saul Morson | Ajankohta = | Julkaisu = Encyclopedia Britannica | Viitattu = 14.10.2017 }}</ref>

Fjodor Dostojevski syntyi [[Moskova]]ssa 1821 toisena lapsena lopulta seitsenlapsiseen perheeseen. Dostojevskin isä, vanhasta aatelissuvusta ja liettualaisista esivanhemmista polveutuva Mihail työskenteli köyhäintalossa lääkärinä, ja äiti Maria oli kauppiassukua. Dostojevski omaksui vanhemmiltaan hartaan uskonnollisuuden.<ref name="EB"/> Dostojevskin kerrotaan sairastaneen [[epilepsia]]a, ja hän sai ensimmäisen kohtauksensa jo seitsenvuotiaana. Dostojevskin ollessa 15-vuotias hänen äitinsä kuoli, ja isä lähetti Fjodorin ja perheen vanhimman pojan Mihailin [[Pietari (kaupunki)|Pietariin]] opiskelemaan.

Dostojevski oli poliittisesti valveutunut ja kuului nuoruudessaan muun muassa [[Ilja Petroševski]]n sosialistisiin [[fourieristit|fourieristeihin]], minkä johdosta hänet vuonna 1849 vangittiin ja tuomittiin kuolemaan. ViimeYhdessä hetkellämuiden vankien kanssa hänet kuitenkinmarssitettiin [[Armahdus|armahdettiin]]telotuspaikalle, pappi antoi viimeisen ehtoollisen ja ensimmäiset vangit määrättiin teloitusriviin. Viime hetkellä paikalle saapui lähetti kertomaan armahduksesta. Valeteloitus oli osa rangaistusta.<ref name="EB"/> Dostojevski lähetettiin [[katorga|vankileirille Siperiaan]]. Dostojevski vapautui vankileiriltä vuoden 1854 alussa, mutta vasta vuonna 1859 hän palasi vaimonsa Maria Isajevan ja ottopoikansa Pavelin kanssa Pietariin. 1860-luvun alussa Dostojevski toimitti yhdessä veljensä kanssa aikakauslehti ''Vremjaa'' (Aika), jossa ilmestyivät jatkokertomuksina myös hänen romaaninsa ''Muistelmia kuolleesta talosta'' (1860) ja ''[[Sorrettuja ja solvattuja]]'' (1861).

Vuonna 1864 Dostojevskin vaimo ja pian myös veli kuolivat. Dostojevski eli surun vallassa kykenemättä kirjoittamaan, ja velat kasvoivat hallitsemattomiksi. Dostojevski pakeni suruaan ja velkojaan ulkomaille, mutta sortui uhkapeliin ja menetti loputkin rahansa. Paetakseen heikkoa rahatilannettaan Dostojevski alkoi kirjoittaa uutta teosta ''[[Rikos ja rangaistus]]'', joka julkaistiin lehdessä jatkokertomuksena. Samaan aikaan Dostojevskin yllä leijui myös uhka menettää teostensa oikeudet kustantajalle seuraavaksi yhdeksäksi vuodeksi, joten kirjailijan oli kirjoitettava vauhdilla myös toinen teos ''[[Pelurit]]''. Kirjoituspaineiden alla Dostojevski otti avukseen nuoren pikakirjoittajan, Anna Grigorjevna Snitkinan, josta vuonna 1867 tuli hänen toinen vaimonsa. Liitto oli onnellinen.<ref name="EB"/> Välttääkseen tulojensa luovuttamisen velkojille Dostojevskit asuivat vuodet 1867–1871 ulkomailla ja kävivät vain harvoin Venäjällä. Matkoillaan kirjailija viimeisteli teoksensa ''[[Idiootti (romaani)|Idiootin]]'', joka ilmestyi vuonna 1868 mutta jonka arvostelijat haukkuivat kovin sanoin, osittain [[Leo Tolstoi|Tolstoi]]n ''[[Sota ja rauha|Sodan ja rauhan]]'' vietyä suurimman huomion.