Ero sivun ”Vladimir Lenin” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Jmk (keskustelu | muokkaukset) p Käyttäjän 212.50.193.180 muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Kulttuurinavigaattori tekemään versioon. |
p w-fix |
||
Rivi 62:
Lenin oli huomannut, että työläisillä itsellään ei ollut vallankumouksen vaatimaa yhteistä tahtoa, koska [[kapitalismi]]n aikana heidän olonsa olivat parantuneet hieman. Lenin ei myöntänyt tämän johtuvan kapitalismista vaan siirtomaista ([[imperialismi]]sta) ja sanoi olojen parantumisen olevan eräänlaista työläisten lahjontaa. Myöhemmin Lenin sai myös [[Lev Trotski]]n vakuutettua siitä, että työläisten sijaan kumous onnistuisi vain ammattivallankumouksellisilta, minkä seurauksena menševikkeihin jäänyt Trotski lopulta vaihtoi puolta.<ref>Mitä Lenin todella sanoi, s. 35–37</ref>
Menševikit toimivat enemmän Länsi-Euroopan puolueiden lailla, kun taas bolševikit olivat taistelujärjestö, joka pyrki kaatamaan tsaarinvallan muun muassa terrorilla. Menševikkien merkittävimpinä johtajana olivat Juli Martov, Georgi Plehanov ja [[Vera Zasulitš]]. Bolševikkeihin liittyivät myöhemmin monet entisistä menševikeistä muun muassa Lev Trotski, jonka taidot osaltaan auttoivat lokakuun vallankumouksen onnistumisessa, ja [[Aleksandra Kollontai]].<ref>Mitä Lenin todella sanoi, s. 37</ref> Menševikit pitivät puoluejäsenyyden avoimena ja tekivät yhteistyötä myös muiden puolueiden kanssa ja sen jäseniä päätyi myöhemmin jopa toiseen [[Aleksandr Kerenski]]n johtamaan [[Venäjän väliaikainen hallitus|väliaikaiseen hallitukseen]].<ref>Mitä Lenin todella sanoi, s. 40</ref>
Lenin oli Genvessä vuoden 1904 lopusta vuoden 1905 alkuun.<ref>Kochan, Vallankumouksen Venäjä, s. 97</ref> Venäjä oli aloittanut [[Venäjän–Japanin sota|sodan Japania vastaan]] vuonna 1904 ja sota oli kääntynyt vuoden lopulla tappiolliseksi. Eserrie oli murhannut sisäministeri V. K. Plehwen kesällä 1904.<ref>Service, Lenin, s. 197</ref>
| |||