Ero sivun ”Makedonian nimikiista” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
historiallista taustaa (nimi Makedonia ei ole kaikkina aikoina merkinnyt läheskään samaa aluetta, ja Jugoslavian osavaltion nimenäkin se tuli käyttöön vasta 1946)
Tomisti (keskustelu | muokkaukset)
pEi muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
[[Tiedosto:Location_Republic_Of_Macedonia.svg|pienoiskuva|Makedonian sijainti]]
[[Tiedosto:Macedonia_name_dispute.png|pienoiskuva|Kartta Makedonian nimen käytöstä. Punaisella merkityt käyttävät nimeä Fyrom, sinisellä merkityt käyttävät [[Makedonia|Makedonian tasavallan]] nimeä kahdenvälisissä suhteissa, vihreällä merkityt eivät ole tuoneet kantaansa esille. Harmaalla merkityillä ei ole suhteita Makedonian kanssa.]]
'''Makedonian nimikiista''' viittaa yli 20 vuotta jatkuneeseen kiistaan [[Kreikka|Kreikan]] ja [[Makedonia|Makedonian tasavallan]] välillä. Kreikka vastustaa Makedonia-nimen käyttöä haluten varata nimen koskemaan ainoastaan Kreikan historiallista[[antiikin valtakuntaaKreikka|antiikin]] jaaikaista [[Makedonian valtakunta]]a sekä maan nykyistä [[Makedonia (Kreikka)|Makedonian]] maakuntaa. Maat ovat saavuttaneet jonkinlaisen kompromissin Makedonian suostuessa käyttämään nimilyhennettä FYROM (''the Former Yugoslav Republic of Macedonia;'', entinen Jugoslavian[[Jugoslavia]]n tasavalta Makedonia) virallisilla areenoilla. Kreikkalaiset ovat myös ehdottaneet, että Makedeonia käyttäisi esimerkiksi "Illyriaa", "Keski-Balkanin tasavaltaa" tai "Eteläslaviaa" Makedonian nimen sijaan. Makedonian hallitus on suhtautunut ehdotuksiin kielteisesti.
 
== Historiallinen tausta ==
Rivi 7:
Antiikin aikana [[Makedonian valtakunta]] vastasi alueeltaan alun perin suurin piirtein nykyistä [[Makedonia (Kreikka)|Kreikan Makedoniaa]]. Sen pohjoispuolella sijaitsi [[Paionia]]n kuningaskunta, jonka alue suunnilleen vastasi nykyistä [[Makedonia|Makedonian tasavaltaa]].
 
Sen jälkeen kun [[Rooman valtakunta|roomalaiset]] vuonna 168 eKreaa. valloittivat Kreikan, he muodostivat valtakuntaansa ''Makedonia'' [[Macedonia]]-nimisen provinssin, joka käsitti sekä entisen Makedonian valtakunnan että Paionian alueet. Tämä provinssi jaettiin ajanlaskumme 300-luvulla kahteen osaan, jotka olivat eteläisempi ''Macedonia Prima'' ("Ensimmäinen Makedonia"), joka käsitti suurimman osan Makedonian valtakunnan alueesta, sekä pohjoisempi ''Macedonia Salutaris'' ("Terveellinen Makedonia") eli ''Macedonia Secunda'' ("Toinen Makedonia"), joka käsitti osan [[Dardania]]a sekä koko Paionian. Täten ''Macedonia Salutaris'' käsitti suurimman osan nykyisen Makedonian tasavallan alueesta.
 
Näin syntynyt aluejako säilyi pienin muutoksin myös [[bysanttiBysantin valtakunta|bysanttilaisena aikana]]laisena aikana aina siihen saakka, kunnes [[Osmanien valtakunta]] 1400-luvulla valloitti loputkin [[Itä-Rooma]]nRooman alueista. Makedoniasta tuli tällöin osa [[Rumelia]]a, joka pysyi osmanien vallassa vuoteen 1913 saakka.
 
Vuonna 1893 osmanihallintoa vastaan nousi vallankumousliike, joka 2. elokuuta 1903 johti [[Ilindenin kapina]]an. Kun kapina epäonnistui, [[VMRO|Sisäinen makedonialainen vallankumouksellinen järjestö]] (VMRO) jakautui kahtia. [[Yane Sandaski]]n johtama ryhmittymä vaati autonomista Makedoniaa, joka kuuluisi joko Osmanien valtakuntaan tai Balkanin liittovaltioon, kun taas toinen, supremistinen tyhmittymä vaati Makedonian liittämistä [[Bulgaria]]an. Ilindenin kapinan jälkeen vallankumouksellinen liikehdintä lakkasi; sen sijaan Bulgaria, [[Kreikka]] ja [[Serbia]] alkoivat entistä pontevammin esittää Osmanien valtakunnalle aluevaatimuksia, jotka kohdistuivat muun muassa tarkemmin määrittelemättömään, Makedoniaksi nimitettyyn alueeseen. Vuonna 1912 nämä aluevaatimukset johtivat [[Ensimmäinen Balkanin sota|ensimmäiseen Balkanin sotaan]], jonka tuloksena osmanit menettivät suurimman osan Euroopan puoleisista alueistaan.
Rivi 17:
[[Ensimmäinen maailmansota|Ensimmäisen maailmansodan]] jälkeen Serbiasta tuli osa [[Serbien, kroaattien ja sloveenien kuningaskunta]]a, joka myöhemmin sai nimen [[Jugoslavia]]. Nykyisen Makedonian tasavallan alue kuului tällöin Etelä-Serbiaan [[Vardar Banovina]]n maakuntana. [[Toinen maailmansota|Toisessa maailmansodassa]] [[akselivallat]] valloittivat vuonna 1941 suurimman osan Jugoslaviaa. Akselivaltoihin liittyi myös Bulgaria, joka samana vuonna miehitti sekä osan nykyisen Makedonian tasavallan aluetta että Kreikan Makedonian. Kesäkuussa 1941 Bulgaria ja [[Albanian kuningaskunta|Italian Albania]] jakoivat nykyisen Makedonian tasavallan alueen keskenään.
 
Sodan päätyttyä syntyi [[Jugoslavian sosialistinen liittotasavalta]], johon kuuluivat pääasiassa samat alueet kuin aikaisempaan Jugoslavian kuningaskuntaan. [[Josip Broz Tito]]n hallitus päätti kuitenkin vuonna 1946 erottaa Serbiasta sen eteläisimmän osan erilliseksi osavaltioksi, joka sai nimen Makedonia. Päätös tämän osavaltion nimestä johti jo tuolloin kiivaaseen kiistaan Kreikan kanssa, sillä Kreikka epäili nimen osoittavan, että Jugoslavia vaatisi myös sille kuuluvia alueita. Kreikan lehdistö ja [[AndreasAndréas PapandreuPapandréou]]n hallitus esittivät saman väitteen monessa yhteydessä vielä 1980-luvulla.<ref>{{verkkoviite | Osoite = https://web.archive.org/web/20090805041430/http://www.osaarchivum.org/files/holdings/300/8/3/text/100-7-79.shtml | Nimeke = The Yugoslavs Criticize Greece and Bulgaria over Macedonia | Sivusto = Open Society Archives | Viitattu = 10.10.2017}}</ref>
 
[[Eteläslaavilaiset kielet]] levisivät varhaiskeskiajalla suurimpaan osaan [[Balkan]]ia, myös nykyisen Makedonian tasavallan alueelle. [[Makedonian kieli]] on läheistä sukua [[Bulgarian kieli|bulgarian kielelle]], eikä sitä edes pidetty erillisenä kielenä vaan bulgarian murteena siihen saakka, kunnes Titon hallitus vuonna 1946 lähinnä poliittisista syistä julisti sen erilliseksi kieleksi, ja sille kehitettiin myös oma kirjakielensä.<ref name=Anhava>{{kirjaviite | Tekijä = Jaakko Anhava | Nimeke = Maailman kielet ja kielikunnat | Sivu = 83 | Luku = Slaavilaiset kielet | Julkaisija = Gaudeamus | Vuosi = 2005 | Tunniste = ISBN 951.662-734-X</ref> Tällä pyrittiin ennen kaikkea torjumaan Bulgarian mahdolliset aluevaatimukset, ja ilmeisesti makedonialaiset itse ovat olleet ratkaisuun tyytyväisiä, sillä vaatimuksia alueen liittämisestä Bulgariaan ei Jugoslavian hajottuakaan ei esitetty.<ref name=Anhava />
 
{{käännös|:en:Macedonia naming dispute}}
 
== Kiista Jugoslavian hajoamisen jälkeen ==
 
[[Kuva:Flag of Greek Macedonia.svg|thumb|250px|[[Makedonian lippu (Kreikka)|Kreikan Makedonian lippu]], jossa on [[Verginan aurinko]].]]
[[Kuva:Flag_of_the_Republic_of_Macedonia_1992-1995.svg|thumb|right|250px|Makedonian tasavallan entinen lippu, joka oli käytössä [[11. heinäkuuta]] [[1992]] – [[5. lokakuuta]] [[1995]]]]
[[Kuva:Flag of Macedonia.svg|right|thumb|250px|Makedonian tasavallan nykyinen lippu vuodesta 1995]]
 
Makedonian itsenäistyessä [[Jugoslavia|Jugoslaviasta]] Kreikka ei suostunut tunnustamaan tuoretta valtiota sen käyttämän nimen takia. Kreikan mielestä Makedonian pyrkimykseen käyttää Makedonia-nimeä sisältyy verhottuja aluevaatimuksia Kreikalle. [[Euroopan yhteisö|Euroopan yhteisön]] välimieskomission lausunnon mukaan vuonna 1992 Makedonian nimen käyttöön ei liittynyt minkäänlaisia aluevaatimuksia. [[Yhdysvallat|Yhdysvaltojen]] tunnustaessa Makedonian itsenäisyyden vuonna 1994 Kreikka julisti Makedonian taloussaartoon, joka jatkui vuoteen 1995 asti, kunnes maat pääsivät väliaikaiseen sopimukseen. Sopimukseen sisältyi [[Makedonian tasavallan lippu|Makedonian aiemman lipun]] muokkaaminen (jonka symbolia Kreikka piti omanaan) ja vakuutukset siitä, ettei Makedonia tulisi esittämään aluevaatimuksia Kreikalle.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Roisman, Joseph & Worthington, Ian|Nimeke=A Companion to Ancient Macedonia|Vuosi=2010|Luku=International Recognition of the Republic of Macedonia|Sivu=592|Julkaisija=John Wiley & Sons|Isbn=9781405179362|www=https://books.google.com.co/books?id=lkYFVJ3U-BIC&pg=PA592&dq=macedonia+name+dispute&hl=es&sa=X&ved=0ahUKEwjegaCQl-bWAhULziYKHT9WCPAQ6AEIKzAB#v=onepage&q&f=false}}</ref><ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Cordell, Karl & Wolff, Stefan|Nimeke=Ethnic Conflict: Causes, Consequences, and Responses|Vuosi=2009|Luku=|Sivu=64|Julkaisija=Polity|Isbn=9780745639307|www=https://books.google.com.co/books?id=a2wyrXKNVR4C&pg=PA64&dq=macedonia+name+dispute&hl=es&sa=X&ved=0ahUKEwjegaCQl-bWAhULziYKHT9WCPAQ6AEIQjAE#v=onepage&q&f=false}}</ref>
 
Rivi 35 ⟶ 33:
{{Viitteet}}
 
{{käännösKäännös|:en:Macedonia naming dispute}}
[[Luokka:Makedonian historia]]
 
[[Luokka:Kreikan historia]]
[[Luokka:Kansainväliset kriisit]]
[[Luokka:Kreikan historia]]
[[Luokka:Makedonia (Kreikka)]]
[[Luokka:Makedonian historia]]