Versio 22. toukokuuta 2017 kello 23.02 muokkaa Anr (keskustelu \| muokkaukset) seulojat, käyttöliittymän ylläpitäjät, ylläpitäjät 155 119 muokkausta Kumottu muokkaus 16498917, jonka teki 85.76.108.216 (keskustelu) – Salter mm. en-wikissä Merkkaus: rv ← Vanhempi muutos		Versio 11. lokakuuta 2017 kello 16.30 muokkaa kumoa Paju (keskustelu \| muokkaukset) seulojat, IP-estoista vapautetut 94 669 muokkausta + muokkausta + eräs aaltovoimalaluokittelu + päivitettävä + kuvia Uudempi muutos →
Rivi 1: '''Aaltovoima''' on kehitteillä oleva energian tuotantotapa, jossa tuulten synnyttämien [[aalto]]jen energiaa ~~muunnettaisiin~~muunnettaan sähköksi. Menetelmä eion ~~ole~~pääosin ~~tuotantokäytössä~~koevaiheessa, jakustannustason ~~vain~~vuoksi ~~koelaitoksia~~tuotantokäyttöön onei aaltovoimalaitoksia ole vielä juurikaan rakennettu.<ref name="thecoming" /> Aaltovoiman merkittävänä kilpailijana on [[merituulivoima]].▼ [[Kuva:Wellenkraftwerk.JPG\|thumb\|Aaltovoimalan toimintaperiaate.]]▼ ▲'''Aaltovoima''' on kehitteillä oleva energian tuotantotapa, jossa [[aalto]]jen energiaa muunnettaisiin sähköksi. Menetelmä ei ole tuotantokäytössä ja vain koelaitoksia on rakennettu.<ref name="thecoming" /> Aaltovoiman merkittävänä kilpailijana on [[merituulivoima]]. Veden [[aaltoliike]] sisältää runsaasti energiaa, mutta sen hyödyntäminen on ~~vaikeaa~~haastavaa. Aaltojen suuri energia johtuu energian kumuloitumisesta meren eri puolilla puhaltavien tuulien yhteisvaikutuksesta. Blower-teknologiaa käyttävillä voimaloilla voitaisiin teoriassa täyttää kokonaisuudessaan maailman sähkötarve. Aaltovoimaloiden kehitystyön haasteina on ollut rikkoutuminen [[myrsky]]issä sekä suuri tilantarve varsinkin [[rannikko\|rannikoilla]]. Energiantuotannon kannalta parhaat alueet ovat usein myös hankalimpia voimaloiden rakentamiselle. Merienergiaa tulee tuottaa varsin lähellä rannikkoa, sillä sähkön siirtäminen merikaapeleilla on kallista. Aaltovoimaloiden rakenteita koettelevat [[korroosio]] ja meressä ajelehtivat esineet.<ref name="Miettinen09">{{Lehtiviite \| Tekijä=Anssi Miettinen \| Otsikko=Meren voimia valjastetaan Skotlannin pohjoisilla "energiasaarilla" \| Julkaisu=Helsingin Sanomat \| Vuosi=2009 \| Numero=11.9. \| Sivut=B 1}}</ref>▼ Aaltovoimaloiden kehitystyön haasteina on ollut rikkoutuminen [[myrsky]]issä sekä suuri tilantarve varsinkin [[rannikko\|rannikoilla]]. Energiantuotannon kannalta parhaat alueet ovat usein myös hankalimpia voimaloiden rakentamiselle. ▲Aaltovoimaloiden rakenteita koettelevat [[korroosio]] ja meressä ajelehtivat esineet.<ref name="Miettinen09">{{Lehtiviite \| Tekijä=Anssi Miettinen \| Otsikko=Meren voimia valjastetaan Skotlannin pohjoisilla "energiasaarilla" \| Julkaisu=Helsingin Sanomat \| Vuosi=2009 \| Numero=11.9. \| Sivut=B 1}}</ref> ~~Merienergiaa tulee tuottaa varsin lähellä rannikkoa, sillä sähkön siirtäminen merikaapeleilla on kallista.<ref name="Miettinen09" />~~ Kuuluisimpia on [[englanti]]lainen suunnitelma kelluvista "ankoista", jotka ovat aaltojen heiluttamia kellukkeita. Niiden liikettä käytettäisiin pumppaamaan vettä energiavarastona toimivaan [[tekojärvi\|tekojärveen]].▼ Aaltoenergian lisäksi veden mekaanista energiaa hyödyntäviä energiantuotantomuotoja ovat [[vuorovesi\|vuoroveden]], [[merivirta\|merivirran]] ja [[vesiputous]]ten (jota nimitetään [[vesivoima]]ksi) energian valjastamiseen perustuvat tekniikat. Rivi 18 ⟶ 10: ===Salterin ankat=== ▲Kuuluisimpia on [[englanti]]lainen suunnitelma kelluvista "ankoista", jotka ovat aaltojen heiluttamia kellukkeita. Niiden liikettä käytettäisiin pumppaamaan vettä energiavarastona toimivaan [[tekojärvi\|tekojärveen]]. 1970-luvun puolivälissä [[öljykriisi]] innoitti [[Edinburghin yliopisto]]n insinöörin, tohtori [[Stephen Salter]]in kehittämään aaltogeneraattorin, joka tunnetaan nimellä ''Salterin ankka''. "Ankat" olivat talon kokoisia kelluvia kanistereita, jotka kiinnitettäisiin meren pohjaan narulla. Niiden keinuessa edestakaisin hydrauliikka muuttaisi liikkeen pyöriväksi, ja sitten se pyörittäisi generaattoria. Laskelman mukaan yksi "ankka" pystyisi tuottamaan 6 megawattia sähköä — tarpeeksi 4 000:lle kodille. Niitä oli määrä asentaa usean tusinan ryhmiin.<ref name="thecoming" /> Rivi 25 ⟶ 19: ==Uusia toteutustapoja== Aaltovoimalat voidaan brittiläisen merienergian tutkimuskeskuksen (EMEC) mukaan jakaa toimintatavaltaan kahdeksaan eri tyyppiin, jonka lisäksi on joitain muita ratkaisutapoja.<ref name="emec.org-WEC"/> <gallery heights=130px widths=170px> ▲~~[[Kuva:~~Wellenkraftwerk.JPG\|~~thumb\|Aaltovoimalan~~Eräs aaltovoimalan toimintaperiaate {{en}}.]] WD side princip.JPG\|Piirros toisesta aaltovoimalan toimintatavasta {{en}}. Point absorber.JPG\|Periaatepiirros Uppsalan yliopiston Lysekil-hankkeen aaltovoimalan toiminnasta {{en}}. </gallery> {{päivitettävä\|Artikkelissa muutamia nyt jo menneisyyteen viittaavia tulevaisuusvisioita, jotka visiot/väitteet olisi ajantasastettava. Tietosanakirja ei "ennusta" tulevaisuutta, joten kirjoitustyylikään ei ole alla aivan tietosanakirjamainen. Hajanaisten esimerkkien sijaan voisi siirtyä esim. edellä olevassa viitteessä esitettyyn toimintatapoihin perustuvaan luokitukseen, ja kytkeä esimerkit niihin. Näin artikkelin ymmärrettävyys paranisi ja rakenne selkenisi.--[[Käyttäjä:Paju\|Paju]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Paju\|keskustelu]]) 11. lokakuuta 2017 kello 16.29 (EEST)}} ===Käärmemäinen Pelamis=== [[Kuva:Pelamis ~~Wellenkraftwerk~~at ~~Portugal 1~~EMEC.~~JPG~~jpg\|thumb\|220px\|~~Kaksi~~Pelamis ~~Pelamista~~brittiläisen ~~Portugalin~~merienergian ~~rannikolla~~tutkimuslaitoksen (EMEC) koekentällä.]] Salterin ankat ~~kuitenkin~~ innoittivat muita suunnitelmia. Yksi sellainen on 140-metrinen, käärmemäinen ''Pelamis'', jonka suunnittelivat Salterin entiset oppilaat Pelamis Wave Power -yhtiössä. Aallot kääntävät Pelamiksen saranoituja niveliä, minkä vaikutuksesta männät pumppaavat nestettä turbiineihin ja pyörittävät sähköä tuottavia generaattoreita. Pelamisin laitteet tuottavat sitä enemmän energiaa, mitä suurempia aallot ovat. Yksi Pelamis pystyy tuottamaan 750 kW. Kolme tällaista laitetta on käytössä Portugalin rannikolla ja useita muita tullaan asentamaan vuoteen 2009 mennessä.<ref name="thecoming" /> Offshore Wave Energyn kehittämä Pelamis-niminen laite on meren pinnalla kelluva moniosainen aaltovoimala, jossa sylinterin muotoiset, halkaisijaltaan 3,5 metrin rakenneosat ovat toisissaan kiinni saranoiduilla liitoksilla. Aallot saavat liitososat liikkeeseen siirtäen energian hydrauliseen järjestelmään, joka tuottaa rakenteen sisässä olevilla generaattoreilla sähköä. Rivi 37 ⟶ 39: Finavera Renewablesin laitteen kaltaisia poijuja kehittelevät myös muut, esimerkiksi newjerseyläinen Ocean Power Technologies, jonka malli on nimeltään PowerBuoy, ja skottilainen AWS Ocean Energy, jonka mallissa poiju on kokonaan pinnan alla.<ref name="thecoming" /> <gallery heights=170px widths=130px> CETO2UnitsInOperation.jpg\|CETO:n merenpohjaan ankkuroituja aaltovoimayksiköitä. Optbuoy.jpg\|OPT:n poijumallinen aaltovoimalayksikkö. </gallery> ===Maalla ja merellä=== Skottilaisen Aquamarine Powerin ''The Oyster'' jakaa aaltovoimalan kahteen osaan. Ajatus on viedä merelle yksinkertaisia ja kestäviä osia ja pitää monimutkaiset ja herkät osat kuivalla maalla. Oyster on 12 m x 18 m kokoinen metallikaistale. Kun aallot vierivät sen yli, kaistale vääntyilee niiden mukana. Sen liike vaikuttaa mäntiin, jotka pakottavat merivettä paineella putken kautta rannalla sijaitsevaan generaattoriin. Yksi Oyster tuottaa 600 kW.<ref name="thecoming" /> ===Maalla: Limpet ja Blower=== [[Kuva:Wave energy power generator - geograph.org.uk - 1419261.jpg\|thumb\|Limpet-hankkeen rakenteita.]] Skottilaisen Wavegenin ''Limpet'' sijaisee rannalla. Kun aallot lyövät rantaan, vettä työntyy avonaisesta pohjan läpi kammioon, josta ilma työntyy pois. Poistuessaan ilma pyörittää turbiinia. Kun aalto vetäytyy, alipaine vetää ilman takaisin kammioon, ja tullessaan se pyörittää turbiinia uudelleen. Turbiini pyörii samaan suuntaan ilman virtaussuunnasta riippumatta. Islayn saarella sijaitseva prototyyppi on ollut toiminnassa vuodesta 2000. Sen kolme kammiota tuottavat keskimäärin 100 kW, mutta suuremmat laitokset voisivat tuottaa kolme kertaa enemmän.<ref name="thecoming" /> Rivi 74 ⟶ 80: *[http://web.archive.org/web/20071225183242/http://www.tekniikkatalous.fi/energia/article26843.ece Tekniikka&Talous, Aaltovoima odottaa tuloaan, 19.10.2006] (maksullinen) ===Viitteet=== {{Viitteet}}\|viitteet= <ref name="emec.org-WEC">{{verkkoviite\|osoite=http://www.emec.org.uk/marine-energy/wave-devices/ \|nimike=Wave devices\|julkaisija=emec.org.uk \| viitattu=11.10.2017\|kieli={{en}}}}</ref> }} ==Aiheesta muualla==

Ero sivun ”Aaltovoima” versioiden välillä