Ero sivun ”Rikkihappo” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Määritti vakautusasetukset sivulle ”Rikkihappo”: Botti vakautti artikkelin automaattisesti mahdollisesti haitallisen muutoksen 16818496 takia. [Oletus: Vakaa] (vanhentuu 10. lokakuuta 2017 kello 07.50 (UTC)) |
Hylättiin viimeisin tekstimuutos (tehnyt 185.166.184.76) ja palautettiin versio 16735764, jonka on tehnyt 4shadowwBOT |
||
Rivi 74:
Rikkihappo voi imeä itseensä vettä myös kiinteistä [[orgaaninen yhdiste|orgaanisista yhdisteistä]] hajottamalla niitä. Esimerkiksi [[Hiilihydraatti|hiilihydraatit]] koostuvat [[hiili|hiilestä]], [[happi|hapesta]] ja [[vety|vedystä]]. [[Paperi]] koostuu pääasiassa [[selluloosa]]sta, joka on hiilihydraatti. Kun paperin päälle kaadetaan väkevää rikkihappoa, paperi mustuu. Rikkihappo hajottaa paperin selluloosaa ja ryöstää siltä veden alkuaineet, vedyn ja hapen. Jäljelle jää hiili, joka antaa paperille mustan värin.<ref>{{Kirjaviite |Tekijä=Shakhashiri, Bassam Z.|Nimeke=Chemical demonstrations |www= http://books.google.fi/books?id=vWXFm1TcpGkC&pg=PA78 |www-teksti=Kirja Googlen teoshaussa |Julkaisija=University of Wisconsin Press |Vuosi=1983 |Selite=ISBN 0299119505 |Sivu=78–79 |Kieli={{en}}}}</ref>
[[Piidioksidi]]n ja [[Silikaatti (yhdiste)|silikaattien]] kanssa rikkihappo ei reagoi, minkä vuoksi sitä voidaankin säilyttää [[lasi]]astioissa.
== Valmistus ==
| |||