Versio 9. lokakuuta 2017 kello 10.30 muokkaa Green Bonsai (keskustelu \| muokkaukset) automaattiseulotut käyttäjät 7 380 muokkausta p typo Merkkaus: Visuaalinen muokkaus ← Vanhempi muutos		Versio 9. lokakuuta 2017 kello 10.39 muokkaa kumoa Green Bonsai (keskustelu \| muokkaukset) automaattiseulotut käyttäjät 7 380 muokkausta p typo Merkkaus: Visuaalinen muokkaus Uudempi muutos →
Rivi 108: === Itsenäisyyden alusta maailmansotaan === [[Suomen itsenäistyminen\|Itsenäistymisen]] ja [[Suomen sisällissota\|sisällissodan]] kynnyksellä Rautalampi oli poliittisesti selvästi [[sosialidemokratia]]an kallellaan: [[SDP]] oli [[eduskuntavaalit 1913\|vuoden 1913 eduskuntavaaleissa]] saanut 67,6 % äänistä kunnassa.<ref>Nevala, s. 241</ref> Myöskään [[eduskuntavaalit 1917\|vuoden 1917 eduskuntavaaleissa]], joissa [[vasemmisto]] menetti enemmistönsä, ~~sosialidemokratit~~sosialidemokraatit eivät menettäneet asemiaan Rautalammilla vaan saivat 68,3 % äänisaliin.<ref>Nevala, s. 244</ref> Tästä huolimatta kunnassa vältyttiin suurilta osin sisällissodan levottomuuksista: työväenyhdistys ei perustanut [[punakaarti]]a, ja yksittäinen yritys Kerkonkoskella katkaista kirkonkylän [[suojeluskunta]]laisilta elintarvikehuolto ja puhelinyhteydet epäonnistui. Kuitenkin varsinaisille sotarintamille lähteneitä yksittäisiä rautalampilaisia menehtyi taisteluissa ja [[vankileiri\|leireillä]].<ref>Nevala, s. 244</ref> Sodan takia maaliskuulta joulukuulle lykätyissä [[kunnallisvaalit 1918\|vuoden 1918 kunnallisvaaleissa]] työväen vaalilistat menestyivät huomattavasti paremmin kuin maassa yleisesti: koko maassa sosialistiset ehdokkaat saavat äänistä vain päälle kolmanneksen, kun Rautalammilla heidän 63,7 prosentin osuutensa oli lähes sisällissotaa edeltäneellä tasolla.<ref>Koivu, s. 305</ref> Itsenäisyyden alun Rautalampi oli selvästi maatalousvaltainen pitäjä: vuonna 1920 [[maatalous\|maa-]] ja [[metsätalous\|metsätaloudesta]] sai elantonsa 79,2 % väestöstä, vuonna 1930 jopa 88,5 %. Vuoden 1930 luvut olivat yli viisitoista prosenttiyksikköä korkeammat kuin [[Kuopion lääni]]ssä keskimäärin, joskin vuosien 1920 ja 1930 lukujen eroavaisuuteen vaikutti etupäässä [[Konnevesi\|Konneveden]] eroaminen omaksi kunnakseen, ei varsinainen maatalousväestön määrällinen lisäys.<ref>Nevala, s. 238</ref> Toisaalta [[Lex Kallio]]n myötä aikaisemmin maaton väki pääsi hankkimaan itselleen viljelyksiä, minkä seurauksena Rautalammilla viljelty peltoala kasvoi noin viidenneksellä vuosien 1910 ja 1941 välillä.<ref>Roponen, s. 223</ref> Maailmansotien väliset muutokset maataloudessa johtivat Rautalamilla muun muassa [[ohra]]n ja [[ruis\|rukiin]] merkityksen vähenemiseen ja vastaavasti [[vehnä]]n nousuun, kun [[1930-luku\|1930-luvun]] edulliset säät ja toisaalta yleisen [[elintaso]]n nousun aiheuttama kysynnän lisääntyminen edistivät vehnän viljelyä.<ref>Roponen, s. 225</ref> Myös lisääntyneen [[karja]]talouden myötä [[heinä]]n viljely liki tuplaantui, samoin [[lanta]] alkoi asteittain korvautua [[lannoite\|keinolannoitteilla]].<ref>Ropponen, s. 226</ref> Myös maatalouden koneellistuminen eteni, joskin pientilojen investointikyvyttömyyden vuoksi suhteellisen hitaasti: vuonna 1941 Rautalammilla oli sataa tilaa kohden kuusitoista [[polttomoottori]]a ja lähes sama määrä [[puimakone]]ita mutta vain 2,2 [[kuivuri]]a, 1,6 [[kylvökone]]tta, 0,5 [[traktori]]a ja 0,2 [[kuorma-auto]]a.<ref>Ropponen, s. 228</ref>

Ero sivun ”Rautalampi” versioiden välillä