Ero sivun ”Rautalampi” versioiden välillä

1 merkki poistettu ,  3 vuotta sitten
p
typo
p (typo)
p (typo)
Jännitteet sotaväen ja talonpoikien välillä johtivat paikoin veritekoihin, kun tulkinnasta riippuen joko jouluna 1592 tai alkuvuonna 1593 joukko rautalampilaisia talonpoikia hyökkäsi keskellä yötä paikallisen sotaväen kimppuun ja otti vangiksi joukon [[huovi|huoveja]], jotka surmattiin jään alle pakottamalla.<ref>Pirinen, s. 656</ref> Pakenemaan päässeet huovit keräsivät tuhatpäisen rankaisujoukon, mutta talonpojat pakenivat metsiin ja vain muutama lopulta mestattiin.<ref>Saloheimo, s. 69</ref> Selkkaus tunnetaan [[Rautalammin ensimmäinen kapina|Rautalammin ensimmäisenä kapinana]]. Kun pitkään jatkuneen sodan päättyminen [[Täyssinän rauha]]an ei johtanutkaan sotajoukkojen kotiuttamiseen, tyytymättömyys puhkesi [[nuijasota|nuijasotana]] tunnetuksi aseelliseksi liikehdinnäksi ja kapinoinniksi. [[Pohjanmaa]]lta tulleet nuijamiehet onnistuivat puhumaan rautalampilaiset mukaan kapinaan, johon he lähtivät nimismiehensä Matti Leinosen johdolla.<ref>Saloheimo, s. 70</ref> Rautalammilta lähteneisiin nuijamiehiin liittyi kapinoitsijoita myös muualta [[Suur-Savo]]sta, mutta [[Iivar Tavast]]in ja [[Gödik Fincke]]n johtamat sotajoukot löivät nämä hajalle.<ref>Saloheimo, s. 70; Pirinen, s. 667</ref>
 
Kapinan taustalla olleen [[Sigismundin ja Kaarlen valtataistelu]]n päätyttyä ja Ruotsin sotilaallisen mielenkiinnon siirryttyä [[kuusikymmenvuotinen sota|kuusikymmenvuotisen sodan]] myötä [[Puola]]an ja [[Liivinmaa]]lle olot itäisillä rajamailla rauhoittuivat. Muun muassa linnaleirit lakkautettiin ja kertyneitä verorästejä annettiin anteeksi.<ref>Saloheimo, s. 71</ref> Taloudellinen elpyminen näkyi Rautalammilla vuosittaisten kylvömäärien nousuna, jotk0ajotka saavuttivat huippunsa vuonna 1628 ja kääntyivät tämän jälkeen [[Ruotsin suurvalta]]politiikan rasitusten seurauksena laskuun.<ref>Saloheimo, s. 45</ref>
 
=== Maaseutupitäjä ja siirtolaisuus ===