Ero sivun ”August III” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
lisälähde
p →‎Elämä: - kh, typot ym.
Rivi 30:
 
==Elämä==
Fredrik August II oli vaaliruhtinas [[August II Väkevä|Fredrik August I:n]] (Puolan kuninkaana August II) ainoa laillisesta avioliitosta syntynyt poika.<ref name="brit" /> Hänet kasvatettiin [[Luterilaisuus|luterilaiseksi]], mutta hän kääntyi isänsä tavoin [[Katolinen kirkko|katoliseksi]] vuonna 1712 ollessaaollessaan matkalla [[Italia]]ssa. Fredrik August tuli isänsä kuoltua vuonna 1733 Saksin vaaliruhtinaaksi, mutta saadakseen isälleen myös isälleen kuuluneen Puolan kuninkuuden hänen piti voittaa kuninkaanvaali.<ref name="brit" /><ref name="NFB">[http://runeberg.org/nfbg/0438.html ''Nordisk familjebok'' (1907), s. 831] {{sv}} Runeberg.org. Viitattu 1.10.2017.</ref> Hän varmisti [[HabsburgPyhä saksalais-roomalainen keisarikunta|Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan]]- keisari [[Kaarle VI (keisari)|Kaarle VI:n]] tuen ilmoittamalla tukevansa tämän antamaa vuoden 1713 [[Pragmaattinen sanktio (1713)|pragmaattista sanktiota]] ja [[Venäjä]]n keisarinna [[Anna (Venäjä)|Annan]] tuen lupaamalla tukea [[Kuurinmaa]]n luovuttamista Venäjälle. Fredrik August voitti täpärästi 5. lokakuuta 1733 pidetyn kuninkaanvaalin ja hänet kruunattiin [[Krakova]]ssa 17. tammikuuta 1734. Käynnissä olleen Puolan perimyssodan vuoksi meni kuitenkin useampi vuosi ennen kuin kilpaileva kuningas [[Stanisław Leszczyński]] saatiin kukistettua. Vasta kesäkuussa 1736 Fredrik August eli kuningas August III tunnustettiin myös [[Varsova]]ssa.<ref name="brit" />
 
Fredrik August II oli kiinnostuneempi kulttuurista ja helposta elämästä kuin valtionjohdosta. Hän jätti vuodesta 1738 alkaen valtiolliset asiat paljolti neuvonantajalleen [[Heinrich von Brühl]]ille, joka puolestaan antoi Puolan vaikutusvaltaisen [[Czartoryski]]n suvun haltuun. Tämä ajoi Puolan hyvin epävaakaaseen tilaan. Fredrik August liittoutui [[Itävalta|Itävallan]] kanssa [[Preussi]]a vastaan sekä [[Itävallan perimyssota|Itävallan perimyssodassa]] vuonna 1742 että [[Seitsenvuotinen sota|seitsenvuotisessa sodassa]] vuonna 1756.<ref name="brit" /><ref name="NFB" /> Jälkimmäisessä sodassa Preussin kuningas [[Fredrik II Suuri|Fredrik Suuren]] armeija miehitti nopeasti koko Saksin, jolloin Fredrik August joutui perääntymään Puolaan.<ref name="NFB" /> Seuraavina vuosina Czartoryskin ja [[Poniatowski]]n mahtisukujen vaikutusvalta sekä Venäjän hallitsija [[Katariina II Suuri|Katariina Suuren]] sekaantuminen Puolan asioihin lisääntyivät entisestään, mikä vain pahensi maan hajaannusta.<ref name="brit" /> Fredrik August sai Saksin takaisin vuoden 1763 [[Hubertusburgin rauha]]ssa, mutta kuoli vielä samana vuonna.<ref name="NFB" />
 
Fredrik August oli vuodesta 1719 naimisissa keisari [[Joosef I (keisari)|Joosef I:n]] tyttären, arkkiherttuatar Maria Josephan kanssa.<ref name="brit" /> Heillä oli 14 lasta, joista vanhin, [[Fredrik Kristian]], seurasi isäänsä vaaliruhtinaan valtaistuimelle, mutta hallitsi Saksia vain kolme kuukautta ennen omaa kuolemaansa eikä ehtinyt päästä Puolan kuninkaaksi, joten [[Wettin (suku)|Wettinin]] suvun valtakusivaltakausi Puolassa päättyi. Fredrik Augustin tyttäristä Maria Amalia nai [[Espanja]]n kuningas [[Kaarle III (Espanja)|Kaarle III:n]] ja Maria Anna [[Baijeri]]n vaaliruhtinas [[Maksimilian III Joosef]]in<ref name="DB">Hellmut Kretzschmar: [https://www.deutsche-biographie.de/sfz56988.html#ndbcontent Friedrich August II.] {{de}} ''Neue Deutsche Biographie'' (1961) Deutsche Biographie. Viitattu 1.10.2017.</ref>.
 
Fredrik August keräsi pääkaupunkiinsa Dresdeniin suuren taidekokoelman ja rakennutti sinne katolisen [[Hofkirche]]-kirkon.<ref name="DB" />