Ero sivun ”Suomen sisällissodan nimet” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Vapaussota: historioitsijoiden näkemys ei ole kategorinen tässä asiassa |
→Vapaussota: viitteet |
||
Rivi 34:
Nimitystä vapaussota on käytetty lähinnä sodan voittajan niin sanotun valkoisen totuuden näkökulmassa, jonka mukaan sota varmisti Suomen itsenäisyyden kun venäläiset joukot karkotettiin maasta ja suomalainen punakaarti voitettiin. Nimitys vastasi alkujaan lähinnä eteläpohjalaisten suojeluskuntalaisten kuvaa tapahtumista, sillä heidän sotansa alkoi venäläisten aseistariisumisesta eikä punaisten vallankumouksesta. Yleiseen käyttöön termi vakiintui valkoisessa Suomessa vasta jälkeenpäin, ja vapaussota-myyttiä vaalittaessa korostettiin usein epähistoriallisesti enemmän ulkoista vihollista kuin sisäistä kahtiajakoa.
Myöhemmin nimitystä on puolustettu sillä että punaisten voitto olisi tuhonnut Suomen itsenäisyyden ja maa olisi päätynyt osaksi Neuvostoliittoa. Joidenkin historiantutkijoiden mukaan viimeksi mainittu käsitys on kontrafaktista päättelyä, jossa mennyttä aikaa on yritetty arvioida sodan jälkeisen historian valossa, ja "jossittelua" mahdollisella mutta toteutumattomalla historialla. Useimmat historioitsijat arvioivat kuitenkin tämän kehityskulun todennäköiseksi.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=|Otsikko="Professorien mielestä punaisten voitto olisi vienyt Suomelta itsenäisyyden"|Julkaisu=HS|Ajankohta=18.10.2007|Julkaisija=Helsingin Sanomat}}</ref> Sisäisen vallankumouksen ja liittymisen Neuvostoliittoon koki Ukraina 1918-19, mutta vasta jonkin verran 1918 sodan jälkeen<ref>{{Lehtiviite|Otsikko=Ukrainan itsenäisyyssota|Julkaisu=Wikipedia|Ajankohta=2017-02-05|www=https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Ukrainan_itsen%C3%A4isyyssota&oldid=16255245|Kieli=fi}}</ref>. Lisäksi venäläissotilaiden motivaatio taisteluun Suomen alueesta oli lopulta alhainen, maan asema ratkaistiin tosiasiassa Saksan ja Venäjän välisessä Brest-Litovskin rauhansopimuksessa ja Suomen itsenäisyyden oli ensimmäisenä tunnustanut neuvosto-Venäjän bolsevikkihallitus, mikä oli ollut ratkaiseva edellytys muiden valtioiden tunnustuksille.
Vaikka sota myötävaikutti merkittävästi Suomen lopulliseen irrottautumiseen Venäjästä tässä yhteydessä ei aina huomioida, että saksalaisen kuninkaan valinta Suomen johtoon ja Vaasan senaatin Saksan kanssa tekemät sopimukset sitoivat Suomen Saksaan niin taloudellisesti, poliittisesti kuin sotilaallisestikin. Siten vuoden 1918 sota ei sinänsä varmistanut Suomen itsenäisyyttä. Tammikuuhun 1918 verrattuna toukokuussa 1918 maassa olleiden ulkomaisten joukkojen kansallisuus oli vain vaihtunut (ruotsalaisilmaus, yhden kirjaimen ero: "från ryska till tyska"). Vasta Saksan keisarikunnan tappio ensimmäisessä maailmansodassa ja Neuvosto-Venäjän heikkous todella vapauttivat Suomen suojelijoistaan. Saksan häviö ei kuitenkaan liittynyt enää mitenkään Suomessa keväällä 1918 käytyyn sotaan.<ref>Salokangas 2003, Jussila 2007</ref> Saksan häviön myötä oikeiston saksalaissuuntaus laantui.
| |||