Ero sivun ”Introvertti ja ekstrovertti” versioiden välillä

Kirjoitusvirheen korjaus.
(Kirjoitusvirheen korjaus.)
 
==Käsitteen historiaa==
Psykologi [[C. G. Jung]] määritteli kirjassaan ''Psychologische Typen'' (1921) introversion ja ekstroversion ihmisen persoonallisuutta olennaisesti leimaaviksi orientaatio -ominaisuuksiksi. Jung erotteli tämän lisäksi neljä toimintoa: ajattelu, tunne, [[intuitio]] ja aisti, jotka leimaavat sekä introverttien että ekstroverttien persoonallisuutta. Jungin kehittelemä jako introverttien ja ekstroverttien orientaatio välillä on yhä käytössä persoonallisuustyyppien luokittelussa ja todettu realibiliteetin ja validiteetin hyväksi. Jungin määrittelemille typologialle perustuvat esimerkiksi [[Myers–Briggsin tyyppi-indikaattori]] (MBTI), Gray-Wheelwright-Survey ja Singer-Loomis Inventory of Personality SLIP, joita on käytetty miljoonille ihmisille. Typologia on myös kaupallistettu ja käytetty isojen järjestöjen ja firmojen työyhteisöjen kehittämiseen.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Ehnberg, Lars|Nimeke=Unia. satuja ja myyttejä. Johdatus C.G.Jungin analyyttiseen psykologiaan.|Vuosi=2013|Sivu=42|Julkaisija=Noxboox}}</ref>
 
Muita typologian käyttäjiä on [[Insights Discovery]] -menetelmä. Taustaominaisuuksina introversiota ja ekstroversiota hyödyntävät myös esimerkiksi [[Big Five]] -persoonallisuustesti, [[Reissin motivaatioprofiili]] (RMP) sekä Alpha Plus- ja Structogram-persoonallisuusanalyysi.<ref>Löhken 2016, s. 29–30.</ref>