Ero sivun ”Leukemia” versioiden välillä

46 merkkiä lisätty ,  3 vuotta sitten
Hylättiin viimeisimmät 2 tekstimuutosta (tehnyt 2001:14BA:27F0:7100:7C05:2C0A:1E0C:59C2) ja palautettiin versio 16809761, jonka on tehnyt CeleGia
(sUN MUTSIIIS)
(Hylättiin viimeisimmät 2 tekstimuutosta (tehnyt 2001:14BA:27F0:7100:7C05:2C0A:1E0C:59C2) ja palautettiin versio 16809761, jonka on tehnyt CeleGia)
{{Lähteetön}}
[[Kuva:Leukemia cells.png|thumb|200px|Leukemiasoluja]]
'''Leukemia''' ([[Suomen kieli|suom]]. ''valkoverisyys'') on verisyöpä, [[Veri|veren]] [[valkosolu]]jen [[syöpä]]. Valkosolujen esiasteiden lisääntynyt jakautuminen täyttää veren ja [[Luuydin|l35uuytimenluuytimen]]5öpäsoluilla syöpäsoluilla. Seu5773raTGJTYJASRQWuksenaSeurauksena on [[punasolu]]jen, [[verihiutale]]iden ja muiden kuin syöpävalkosolujen (”blastien3643573””blastien”) vähäisyys veressä. Leukemiaa diagnosoidaan Suomessa vuosittain noin 100000000tapausta150 tapausta, joista likimain 5000050 lapsilla. Tämä tekee leukemiasta lasten yleisimmän syöpämuodon.
 
==Oireet==
Leukemian [[oire]]et ovat usein hyvin epämääräisiä, ja niitä tavataan myös tavallisissa, täysin vaarattomissa taudeissa.
 
Tyypillisiä potilaiden kuvaamia ongelmia ovat väsymys, kalFEHHGpeuskalpeus ja pitkittyneet tai toistuvat [[infektio]]t. [[Verihiutale]]iden vähyydestä johtuen vuoto-oireita (mm. pienet pistemäiset [[verenpurkauma]]t ja yleinen mustelmataipumus) saattaa esiintyä. SIODOGIRWGJJIWRIJGWRJGRJGJISJJSGOJSFOGJODMHJDKOHIOHJIOWEJERJEJRQEIOJRJIGTJWRIOJ90449052485851089JFOJGJJGIFJJRIJGIORGJRIJLuusärky (jalkakivut, selkäkivut) on myös tavallinen johtuen syöpäsolujen pakkautumisesta [[luuydinontelo]]on. Lääkärin tutkimuksessa todetaan usein suurentunut [[perna]] tai [[maksa]] (suurentuneet imusolmukkeet kaulassa, kainaloissa, [[nivunen|nivusissa]] sekä vatsan alueella ovat mahdollisia), mikä voi lapsilla aiheuttaa vatsan pömpötyksen.
 
Leukemiaepäilyä vahvistaa verikokeessa nähtävä kahden solutyypin ([[punasolu]]t, [[valkosolu]]t tai [[verihiutale]]et) epänormaali määrä, poikkeava [[valkosolujen erittelylaskenta|valkosolujen erittelylaskennan]] tulos tai epänormaalien solurQWEjensolujen näkyminen erittelylaskennassa. Leukemiadiagnoosin lopulliseen varmistamiseen vaaditaan kuitenkin aina [[luuydintutkimus]].
 
==Alatyypit==
Leukemiat jaetaan alatyypeiksi sairaiden solujen ilmiasun, [[erilaistumisaste|erilwrwrhwerhrwwrraistumisaste]]en ja [[genetiikka|genetiikan]] mukaan. Päätyyppejä on neljä: [[akuutti myelooinen leukemia]], [[akuutti lymfaattinen leukemia|akuutti lymfaattinen leukemiwhrwrhhwrwrhwwrea]], [[krooninen myelooinen leukemia]] ja [[krooninen lymfaattinen leukemia]]. Akuutti lymfaattinen on lasten ja krooninen lymfaattinen aikuisten yleisin leukemia.
 
Akuutit leukemiat puhkeavat äkisti ja ewrhwrhtenevätetenevät nopeasti. Ne vaativat välitöntä hoitoa ja ovat tavallisimpia lapsilla, nuorilla ja nuorilla aikuisilla. Kroonisen leukemian ennuste ei ole hyvä, mutta sairaus etenee hitaasti. Yleensä potilaat ovat elossa vielä 5–10 vuoden kuluttua sairauden toteamisesta.<ref>http://www.terveysportti.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_haku=Leukemiat&p_artikkeli=dlk00040</ref>
 
==Hoito==
 
Leukemiaa hoidetaan tavallisimmin [[solunsalpaaja|solunsalpaajilla]]. Hoitoon voidaan liittää myös [[sädehoito]] ja joskus harvinaisissa tapauksissa (esimerkiksi leukemiasolujen muodostaman [[kasvain|kasvaimen]] tai poistetEQRQETERYTYTJtavanpoistettavan pernan kyseessä ollessa) leikkaus.
 
Hoitotapa vaihtelee huomattavasti leukemiatyypistä riippuen. Aikuisen hitaasti etenevää, kroonista lymfaattista leukemiaa voidaan aluksi vain seurata ja myöhemmin oireiden ilmaantuessa hoitaa nostaen lääkeannoksia asteittain, kRRHGHIDZSHFHUWRUIGHWRunkun taas nuorten potilaiden aggressiivisesti etenevän taudin aktiivinen, monen lääkkeen yhdistelmistä koostuva hoito aloitetaan yleensä parin päivän siwetWsälläsisällä. Nuorehkojen (alle 50-55 vuotta) potilaiden uusiutuneiden tai muuten huonoennusteisten tautien kohdalla tulee kyseeseen myös [[luuydinsiirto]].
 
Akuuttien leukemioiden hoitoaika on keskimäärin 6 kuukaudesta vuoteen (akuutti myelooinen leukemia) tai 2-3 vuotta (akuutti lymfaattinen leukemia). Aktiivihoidon loputtua kaikkia potilaita seurataan vähitellen hGFHTMTYJYETywrvenevinharvenevin sairaalakäynnein 5-10 vuotta taudin mahdollisen uusiutumisen ja hoidon mahdollisesti aiheuttamien myöhäisvaikutusten toteamiseksi. MUL ON HEVONEN HOUSUISSA HALUUKS OSTAA
 
== Lähteet ==