Ero sivun ”Leukemia” versioiden välillä

'''Leukemia''' ([[Suomen kieli|suom]]. ''valkoverisyys'') on verisyöpä, [[Veri|veren]] [[valkosolu]]jen [[syöpä]]. Valkosolujen esiasteiden lisääntynyt jakautuminen täyttää veren ja [[Luuydin|luuytimenl35uuytimen]] syöpäsoluilla5öpäsoluilla. SeurauksenaSeu5773raTGJTYJASRQWuksena on [[punasolu]]jen, [[verihiutale]]iden ja muiden kuin syöpävalkosolujen (”blastien””blastien3643573”) vähäisyys veressä. Leukemiaa diagnosoidaan Suomessa vuosittain noin 150 tapausta, joista likimain 50 lapsilla. Tämä tekee leukemiasta lasten yleisimmän syöpämuodon.

Tyypillisiä potilaiden kuvaamia ongelmia ovat väsymys, kalpeuskalFEHHGpeus ja pitkittyneet tai toistuvat [[infektio]]t. [[Verihiutale]]iden vähyydestä johtuen vuoto-oireita (mm. pienet pistemäiset [[verenpurkauma]]t ja yleinen mustelmataipumus) saattaa esiintyä. Luusärky (jalkakivut, selkäkivut) on myös tavallinen johtuen syöpäsolujen pakkautumisesta [[luuydinontelo]]on. Lääkärin tutkimuksessa todetaan useinuseinRWT4 suurentunut [[perna]] tai [[maksa]] (suurentuneet imusolmukkeet kaulassa, kainaloissa, [[nivunen|nivusissa]] sekä vatsan alueella ovat mahdollisia), mikä voi lapsilla aiheuttaaaiheuttDFehthtehetwrBNGFHERaa vatsan pömpötyksen.

Leukemiaepäilyä vahvistaa verikokeessa nähtävä kahden solutyypin ([[punasolu]]t, [[valkosolu]]t tai [[verihiutale]]et) epänormaali määrä, poikkeava [[valkosolujen erittelylaskenta|valkosolujen erittelylaskennan]] tulos tai epänormaalien solujensolurQWEjen näkyminen erittelylaskennassa. Leukemiadiagnoosin lopulliseen varmistamiseen vaaditaan kuitenkin aina [[luuydintutkimus]].

Leukemiat jaetaan alatyypeiksi sairaiden solujen ilmiasun, [[erilaistumisaste|erilwrwrhwerhrwwrraistumisaste]]en ja [[genetiikka|genetiikan]] mukaan. Päätyyppejä on neljä: [[akuutti myelooinen leukemia]], [[akuutti lymfaattinen leukemia|akuutti lymfaattinen leukemiwhrwrhhwrwrhwwrea]], [[krooninen myelooinen leukemia]] ja [[krooninen lymfaattinen leukemia]]. Akuutti lymfaattinen on lasten ja krooninen lymfaattinen aikuisten yleisin leukemia.

Akuutit leukemiat puhkeavat äkisti ja etenevätewrhwrhtenevät nopeasti. Ne vaativat välitöntä hoitoa ja ovat tavallisimpia lapsilla, nuorilla ja nuorilla aikuisilla. Kroonisen leukemian ennuste ei ole hyvä, mutta sairaus etenee hitaasti. Yleensä potilaat ovat elossa vielä 5–10 vuoden kuluttua sairauden toteamisesta.<ref>http://www.terveysportti.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_haku=Leukemiat&p_artikkeli=dlk00040</ref>

Leukemiaa hoidetaan tavallisimmin [[solunsalpaaja|solunsalpaajilla]]. Hoitoon voidaan liittää myös [[sädehoito]] ja joskus harvinaisissa tapauksissa (esimerkiksi leukemiasolujen muodostaman [[kasvain|kasvaimen]] tai poistettavanpoistetEQRQETERYTYTJtavan pernan kyseessä ollessa) leikkaus.

Hoitotapa vaihtelee huomattavasti leukemiatyypistä riippuen. Aikuisen hitaasti etenevää, kroonista lymfaattista leukemiaa voidaan aluksi vain seurata ja myöhemmin oireiden ilmaantuessa hoitaa nostaen lääkeannoksia asteittain, kunkRRHGHIDZSHFHUWRUIGHWRun taas nuorten potilaiden aggressiivisesti etenevän taudin aktiivinen, monen lääkkeen yhdistelmistä koostuva hoito aloitetaan yleensä parin päivän sisälläsiwetWsällä. Nuorehkojen (alle 50-55 vuotta) potilaiden uusiutuneiden tai muuten huonoennusteisten tautien kohdalla tulee kyseeseen myös [[luuydinsiirto]].

Akuuttien leukemioiden hoitoaika on keskimäärin 6 kuukaudesta vuoteen (akuutti myelooinen leukemia) tai 2-3 vuotta (akuutti lymfaattinen leukemia). Aktiivihoidon loputtua kaikkia potilaita seurataan vähitellen harvenevinhGFHTMTYJYETywrvenevin sairaalakäynnein 5-10 vuotta taudin mahdollisen uusiutumisen ja hoidon mahdollisesti aiheuttamien myöhäisvaikutusten toteamiseksi.