Ero sivun ”Taruolento” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
Ei muokkausyhteenvetoa Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
||
Rivi 1:
'''Taruolentona''' tai '''uskomusolentona''' pidetään olentoa, josta kertovat [[myytti|myytit]] ja [[legenda]]t, mutta joka ei kuitenkaan ole olemassa tai tieteen tuntema. Taruolennoista osa on fyysisiä ja [[keho]]llisia, toiset taas [[henkiolento]]ja, ja jotkut siltä väliltä.
Jyrkkä jako todellisten eliöiden ja taruolentojen välillä on syntynyt vasta tieteen kehityksen myötä. Esimerkiksi keskiajalla [[valaat]] kuuluivat samaan kauhistuttavien myyttisten petojen ryhmään kuin esimerkiksi [[lohikäärme]]et{{lähde}}. Vasta sittemmin valaista on saatu pitäviä todisteita, kun taas lohikäärmeet on nähty entistä jyrkemmin pelkäksi sepitteeksi. Tosin nykyisin myös tiedetään, etteivät valaat sylje tulta, kuten aiemmin luultiin{{lähde}}, vaan niiden ilmoille puhaltamat patsaat ovat vesihöyryä. Moni muukin nykyisin tunnettu eläin on ollut ennen vastaavalla tavalla myyttinen ihmeolento niille, jotka eivät tunteneet sitä muuten kuin
Myös vieraat ihmisrodut ovat olleet keskiajan ja vielä suurten tutkimusmatkojen alkuvaiheissa eurooppalaisille lähinnä myyttisiä olentoja, joista saatettiin kertoa mitä mielikuvituksellisimpia tarinoita. Aasiassa asui karvaisia [[koirankuonolainen|koirankuonolaisia]], (joista kerrottiin myös [[Suomalainen mytologia|suomalaisessa kansanperinteessä]]), Afrikassa taas eli monenlaisia ihmisryhmiä, joista jotkut olivat kurjenkaulaisia ja kauniita, eräät yksisilmäisiä, ja eräät kuumuus oli korventanut tummiksi. Suomalaiset uskoivat kaukana etelässä asuvan pikkiriikkisiä [[lintukotolaiset|lintukotolaisia]].
| |||