Ero sivun ”Juhana (Itävallan arkkiherttua)” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Tämä artikkeli -huomautus
ilmeisesti oikea suomennos on kuitenkin valtionhoitaja
Rivi 1:
{{Tämä artikkeli|kertoo vuosina 1782–1859 eläneestä arkkiherttuasta. Vuonna 1890 kadonnut [[Juhana (Itävallan arkkiherttua, s. 1852)|arkkiherttua Juhana]] on eri henkilö.}}
[[Tiedosto:Erzherzog Johann.jpg|thumb|Arkkiherttua Juhana, [[Ernst Kriehuber]]in litografia vuodelta 1848.]]
'''Juhana''' (''Johann Baptist Josef Fabian Sebastian''; [[20. tammikuuta]] [[1782]] [[Firenze]] – [[11. toukokuuta]] [[1859]] [[Graz]])<ref name="NFB">[http://runeberg.org/nfbm/0022.html ''Nordisk familjebok'' (1910), s. 11] {{sv}} Runeberg.org. Viitattu 18.7.2013.</ref> oli [[Itävalta|Itävallan]] [[arkkiherttua]], joka toimi sotapäällikkönä [[Napoleonin sodat|Napoleonin sodissa]] ja vuonna 1848 lyhyen aikaa [[Frankfurtin kansalliskokous|Frankfurtin kansalliskokouksen]] valitsemana [[Saksa]]n sijaishallitsijanavaltionhoitajana.
 
Juhanan isä oli [[Toscanan suurherttuakunta|Toscanan suurhettua]], sittemmin [[Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta|pyhä saksalais-roomalainen keisari]] [[Leopold II (keisari)|Leopold II]]. Hänen äitinsä oli [[Espanja]]n prinsessa [[Maria Ludovica]]. Juhana sai syyskuussa 1800 komentoonsa kenraali [[Jean Victor Marie Moreau|Moreauta]] vastaan asetetun itävaltalais-baijerilaisen armeijan, mutta kärsi tappion 3. joulukuuta [[Hohenlindenin taistelu]]ssa. Vuoden 1805 sodan aikana hän oli [[Tiroli]]n alueen joukkojen komentajana. [[Viidennen liittokunnan sota|Vuoden 1809 sodan]] aikana Juhana saavutti [[Italia]]ssa voiton [[Sacilen taistelu]]ssa 16. huhtikuuta ja eteni joukkoineen kohti [[Verona]]a, mutta joutui perääntymään ja hävisi paluumatkalla 14. kesäkuuta [[Raabin taistelu]]n. Hän yritti tuoda joukkonsa veljensä [[Kaarle (Itävallan arkkiherttua)|Kaarlen]] avuksi [[Wagramin taistelu]]ssa, mutta saapui paikalle liian myöhään ja itävaltalaiset kärsivät tappion. Vuonna 1815 Juhana komensi reservijoukkoja [[Rein]]in yläjuoksulla ja valtasi [[Hüningen]]in.<ref name="NFB" />
 
Juhana oli pitkään epäsuosittu Itävallan hovissa saksalaissympatioidensa sekä ausseelaisen postimestarin tyttären [[Anna Plochl]]in kanssa 1827 solmimansa epäsäätyisen avioliiton vuoksi. Hän asusteli tämän vuoksi [[Steiermark]]issa, jossa pyrki edistämään henkistä ja taloudellista kehitystä. Hän perusti 1811 Graziin [[Joanneum]]ina tunnetun suuren oppilaitoksen. Juhana palasi yllättäen valtiolliseen elämään [[Euroopan hullu vuosi|vallankumousvuoden 1848]] aikana. Kapinointia Wienistä paennut keisari [[Ferdinand I (Itävalta)|Ferdinand I]] nimesi hänet 16. kesäkuuta sijaisekseen ja hän ryhtyi innolla purkamaan [[Klemens von Metternich|Metternichin]] poliittista järjestelmää. Juhana kuitenkin siirtyi 8. heinäkuuta [[Frankfurt am Main|Frankfurtiin]], jossa kokoontunut saksalaisvaltioiden kansalliskokous valitsi hänet 29. heinäkuuta Saksan sijaishallitsijaksivaltionhoitajaksi ({{k-de|Reichsverweser}}). Ajatus Saksan yhdistymisestä ei kuitenkaan sopinut yhteen Itävallan monikansaisen valtakunnan intressien kanssa, joten sijaishallitsijanavaltionhoitajana Juhana oli paljolti sivussa tapahtumien kehityksestä Frankfurtissa. [[Preussi]]n ja Itävallan sovittua [[Saksan liitto|Saksan liiton]] uudistamisesta – ja sen ylimmän johdon antamisesta liittokomissiolle – Juhana erosi tehtävistään 20. joulukuuta 1849. Hän asui sen jälkeen Grazissa.<ref name="NFB" />
 
==Lähteet==
Rivi 15:
[[Luokka:Itävallan arkkiherttuat]]
[[Luokka:Itävallan marsalkat]]
[[Luokka:SijaishallitsijatValtionhoitajat]]
[[Luokka:Habsburgin hallitsijasuku]]
[[Luokka:Vuonna 1782 syntyneet]]