Ero sivun ”Hanko” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Pientä historia-osion viilausta. |
Lisätty historiaa. |
||
Rivi 44:
Hangosta tunnetaan satunnaisia [[Viikinkiaika|viikinki]]- ja [[Ristiretkiaika|ristiretkiajan]] irtolöytöjä, mutta ei kalmistoja.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Georg Haggren, Petri Halinen, Mika Lavento, Sami Raninen ja Anna Wessman|Nimeke=Muinaisuutemme jäljet|Vuosi=2015|Sivu=324|Julkaisija=Gaudeamus}}</ref> Hanko mainitaan ensimmäisen kerran 1200-luvun puolivälissä Tallinnassa kirjoitetussa [[Tanskalainen itineraario|tanskalaisessa itineraariossa]] satamapaikkana nimeltään Hangethe. Vanha suomenkielinen nimi Hankoniemelle oli ''Kumionpää'', josta on säilynyt myös tanskankielinen versio Cuminpe.<ref>http://www.wsoy.fi/oppi/dl/historianakatemia/index.jsp?c=ark23</ref> Niemenkärki oli ollut sitä ennenkin jo kauan tärkeä pysähdyspaikka purjelaivoille, jotka joutuivat odottelemaan suotuisampia tuulia joskus viikkojakin.
Ruotsalaiset tekivät [[Hämäläiset|hämäläisiä]] vastaan niin sanotun [[Toinen ristiretki Suomeen|toisen ristiretken]] 1200-luvun puolivälissä. Sotaretken jälkeen tapahtunut ruotsalaisten [[Ruotsalaisten tulo Suomeen|Uudenmaan kolonisaatio]] toi siirtolaisia myös Hankoon. Näin myös alueen ruotsinkielinen nimistö sai alkunsa. 1400-luvulla Hangossa alettiin käyttää satamana [[Tulliniemi|Tulliniemen]] kärkeä, jonka edustalla sijaitsee Gambla Tullen ja Kobben luotojen välissä Hauensuoli, kapea, mutkitteleva salmi. Sinne merenkulkijat piirsivät kalliopiirustuksia aikansa kuluksi. Hauensuolessa on 650 tunnettua vanhaa kalliokaiverrusta, joista vanhimmat jo 1500-luvulta. Monet ovat merenkulkijoiden jättämiä nimikirjoituksia ja muita merkintöjä, kuten kuvia ja vaakunoita, ja joukossa on myös paikalla käyneiden kuuluisuuksien jättämiä merkintöjä. Tulliniemessä sijaitsee Hangon ulkosatama ja [[Suomen Vapaasatama]].
Kun Ruotsin armeija oli tuhottu [[Suuri Pohjan sota|suuressa Pohjan sodassa]] Pultavassa vuonna 1709, Suomen valloituksen esti ainoastaan Hankoniemen edustalle koottu laivasto. Venäjä löi Ruotsin laivaston 1714 [[Riilahden taistelu]]ssa Pietari Suuren johdolla, mikä oli Venäjän laivaston ensimmäinen voitto. Taistelun voiton kunniaksi useat Venäjän taistelulaivat saivat myöhemmin nimekseen "[[Gangut]]"{{Lähde|29. toukokuuta 2013}}. Tapahtumat toistuivat 1743.
| |||