Versio 30. syyskuuta 2017 kello 20.08 muokkaa PtG (keskustelu \| muokkaukset) välityslautakunnan jäsenet, seulojat, ylläpitäjät 100 277 muokkausta p →‎Matkailu: w ← Vanhempi muutos		Versio 2. lokakuuta 2017 kello 18.43 muokkaa kumoa Velivieras (keskustelu \| muokkaukset) automaattiseulotut käyttäjät 3 970 muokkausta Pientä historia-osion viilausta. Merkkaus: Visuaalinen muokkaus Uudempi muutos →
Rivi 42: == Historia == Hangosta tunnetaan satunnaisia [[Viikinkiaika\|viikinki]]- ja [[Ristiretkiaika\|ristiretkiajan]] irtolöytöjä, mutta ei kalmistoja.<ref>{{Kirjaviite\|Tekijä=Georg Haggren, Petri Halinen, Mika Lavento, Sami Raninen ja Anna Wessman\|Nimeke=Muinaisuutemme jäljet\|Vuosi=2015\|Sivu=324\|Julkaisija=Gaudeamus}}</ref> Hanko mainitaan ensimmäisen kerran jo 1200-luvun puolivälissä Tallinnassa kirjoitetussa ~~reittikuvauksessa~~[[Tanskalainen ~~eli~~itineraario\|tanskalaisessa ~~Tanskan kuningas Valdemar II Sejrin itinerariossa~~itineraariossa]] satamapaikkana nimeltään Hangethe. Vanha suomenkielinen nimi Hankoniemelle oli ''Kumionpää'', josta on säilynyt myös tanskankielinen versio Cuminpe.<ref>http://www.wsoy.fi/oppi/dl/historianakatemia/index.jsp?c=ark23</ref>. Niemenkärki oli ollut sitä ennenkin jo kauan tärkeä pysähdyspaikka purjelaivoille, jotka joutuivat odottelemaan suotuisampia tuulia joskus viikkojakin. 1400-luvulla Hangossa alettiin käyttää satamana [[Tulliniemi\|Tulliniemen]] kärkeä, jonka edustalla sijaitsee Gambla Tullen ja Kobben luotojen välissä Hauensuoli, kapea, mutkitteleva salmi. Sinne merenkulkijat piirsivät kalliopiirustuksia aikansa kuluksi. Hauensuolessa on 650 tunnettua vanhaa kalliokaiverrusta, joista vanhimmat jo 1500-luvulta. Monet ovat merenkulkijoiden jättämiä nimikirjoituksia ja muita merkintöjä, kuten kuvia ja vaakunoita, ja joukossa on myös paikalla käyneiden kuuluisuuksien jättämiä merkintöjä. Tulliniemessä sijaitsee Hangon ulkosatama ja [[Suomen Vapaasatama]].

Ero sivun ”Hanko” versioiden välillä