Ero sivun ”Herman (arkkipiispa)” versioiden välillä

3 592 merkkiä poistettu ,  4 vuotta sitten
km pois, arkkipiispa ja piispa linkitetty tekstissä, tunteilua pois
(km pois, arkkipiispa ja piispa linkitetty tekstissä, tunteilua pois)
 
== Koulunkäynti ja opiskelu sekä työt Virossa ==
Herman Aav kävi Hellamaan seurakunnan kirkkokoulun, [[Kuressaare]]n kaupungin alkeiskoulun ja opiskeli [[Riika|Riian]] hengellisessä koulussa sekä pappisseminaarissa vuodesta 1894 alkaen. Jo opiskelunsa aikana hän toimi muun muassa [[Haapsalu]]n kanttorina sekä [[diakoni]]- ja pappisvihkimyksiensä jälkeen 1904 pappina [[Lelle]]n, [[Vändra]]n ja [[Mustjala]]n seurakunnissa. Hän oli myös Kuresaaren [[piirinvalvoja]]. Näiden kirkollisten tehtävien lisäksi hän ehti toimia muun muassa maatalouskomiteoissa, raittiusseuratyössä, toimittajana, opettajana ja erilaisissa luottamustehtävissä hiippakunnassaan. Hän oli myös kohtalaisen tuottelias uskonnollinen kirjailija ja lehtikirjoittaja.
 
== Työ ja kirkolliset tehtävät Suomessa ==
Vuonna 1922 [[Suomen ortodoksisen kirkon kirkolliskokous|kirkolliskokous]] valitsi Herman Aavin apulaispiispaksi, ja hän tuli Suomeen [[Sortavala]]n piispaksi[[piispa]]ksi. Piispa Herman oli virolainen, hän ei osannut aluksi suomea kovinkaan hyvin. Hän oli leskimiesleski, jolla oli kuusi lasta: kolme poikaa ja kolme tytärtä. Hänet vihittiin Suomen arkkipiispakunnan apulaispiispaksi [[Konstantinopoli]]ssa 1923, ja vuoden 1924 hiippakunta-asetuksessa piispa Hermanin arvonimeksi tuli Karjalan piispa.
 
[[Arkkipiispa Serafim]] siirrettiin vuoden 1924 alusta alkaen [[lakkautuspalkka|lakkautuspalkalle]], ja tähän tehtäväänkirkolliskokous valitsi kirkolliskokous vuonna 1925 hänen seuraajakseen piispa Hermanin. Tässä yhteydessä arkkipiispanistuin siirrettiin [[Viipuri]]sta [[Sortavala]]an, ja uudeksi arvonimeksi tuli ''Karjalan ja koko Suomen arkkipiispa''. Uusi piispa sai maahan tullessaan hoidettavakseen työkentän, johon kuului muun muassa vielä käynnissä ollut [[Ajanlaskukiista (Suomen ortodoksinen kirkko)|ajanlaskukiista]].
Vuonna 1922 [[Suomen ortodoksisen kirkon kirkolliskokous|kirkolliskokous]] valitsi Herman Aavin apulaispiispaksi ja hän tuli Suomeen [[Sortavala]]n piispaksi. Piispa Herman oli virolainen, hän ei osannut aluksi suomea kovinkaan hyvin. Hän oli leskimies, jolla oli kuusi lasta: kolme poikaa ja kolme tytärtä. Hänet vihittiin Suomen arkkipiispakunnan apulaispiispaksi [[Konstantinopoli]]ssa 1923 ja vuoden 1924 hiippakunta-asetuksessa piispa Hermanin arvonimeksi tuli Karjalan piispa.
 
1930-luvun jälkipuolella arkkipiispan apuna toimi hänen nuorin tyttärensä, Virosta Suomeen alle vuoden ikäisenä tullut Lucia Aav, joka jo kouluikäisestä alkaen hoiti isänsä taloutta ja piispan kunnon huonontuessa hoivasi tätä aina hautaan asti. Hänen voidaan sanoa olleen [[omaishoitaja]] jo vuosikymmenet ennen termin virallistumista. Isä Hermanin hautajaisten jälkeen Lucia Aav siirtyi Kirkollishallituksen palvelukseen loppuiäkseen. JokaViimeiset vuosivuodet hänen nimensä esiintyi muiden viraston työntekijöiden joukossa Ortodoksisessa kalenterissa, viimeiset vuodetvirkanimikkeensä virkanimikkeelläoli kirjaaja.
[[Arkkipiispa Serafim]] siirrettiin vuoden 1924 alusta alkaen [[lakkautuspalkka|lakkautuspalkalle]] ja tähän tehtävään valitsi kirkolliskokous vuonna 1925 piispa Hermanin. Tässä yhteydessä arkkipiispanistuin siirrettiin [[Viipuri]]sta [[Sortavala]]an, ja uudeksi arvonimeksi tuli ''Karjalan ja koko Suomen arkkipiispa''. Uusi piispa sai maahan tullessaan hoidettavakseen työkentän, johon kuului muun muassa vielä käynnissä ollut [[Ajanlaskukiista (Suomen ortodoksinen kirkko)|ajanlaskukiista]].
 
Jäätyään eläkkeelle vuonna 1977 hän katosi täydellisesti julkisuudesta. Muut arkkipiispa Hermanin lapset perustivat perheen ja heidän jälkeläisiään elää Suomessa edelleen. Heidän monilukuinen lapsilaumansa oli arkkipiispan vanhuuden päivien suurimpia iloja. Myös papillinen sukuhaara jatkuu edelleen tätä kautta; Helsingin pitkäaikainen kirkkoherra, pastori (myöhemmin rovasti) Mikael Kasanko oli arkkipiispan ensimmäinen vävy ja vanhimman tyttären Tamaran puoliso. Ikäjärjestyksessä toisen tyttären, Ariadnen, häistä on säilynyt perhekuva, joka julkaistiin arkkipiispa Hermanin elämäkertateoksessa.
1930-luvun jälkipuolella arkkipiispan apuna toimi hänen nuorin tyttärensä, Virosta Suomeen alle vuoden ikäisenä tullut Lucia Aav, joka jo kouluikäisestä alkaen hoiti isänsä taloutta ja piispan kunnon huonontuessa hoivasi tätä aina hautaan asti. Hänen voidaan sanoa olleen [[omaishoitaja]] jo vuosikymmenet ennen termin virallistumista. Isä Hermanin hautajaisten jälkeen Lucia Aav siirtyi Kirkollishallituksen palvelukseen loppuiäkseen. Joka vuosi hänen nimensä esiintyi muiden viraston työntekijöiden joukossa Ortodoksisessa kalenterissa, viimeiset vuodet virkanimikkeellä kirjaaja.
 
Jäätyään eläkkeelle vuonna 1977 hän katosi täydellisesti julkisuudesta. Muut arkkipiispa Hermanin lapset perustivat perheen ja heidän jälkeläisiään elää Suomessa edelleen. Heidän monilukuinen lapsilaumansa oli arkkipiispan vanhuuden päivien suurimpia iloja. Myös papillinen sukuhaara jatkuu edelleen tätä kautta; Helsingin pitkäaikainen kirkkoherra, pastori (myöhemmin rovasti) Mikael Kasanko oli arkkipiispan ensimmäinen vävy ja vanhimman tyttären Tamaran puoliso. Ikäjärjestyksessä toisen tyttären, Ariadnen, häistä on säilynyt perhekuva, joka julkaistiin arkkipiispa Hermanin elämäkertateoksessa.
 
== Kansallistaja, jälleenrakentaja, eheyttäjä, kirjailija ==
Arkkipiispa Hermanin elämä ja toiminta Suomessa oli aktiivista kirkon hengellisen ja aineellisen elämän rakentamisen kautta. Arkkipiispa arvosti Suomea ja Karjalaa, isänmaallisuutta ja kansallisia perinteitä. Usean lapsen yksinhuoltajuus tuotti hänelle runsaasti lisää huolia ja kieltämättä arkkipiispa näyttääkin jo ennen sotaa otetuissa kuvissa huomattavasti ikäistään vanhemmalta.
 
Vuoteen 1935 arkkipiispa Herman oli Suomen ainoa ortodoksinen piispa;. vastaVasta silloin löytyi kirkkopoliittisesti sopiva ehdokas auki olevaan Viipurin (1940 alkaen Helsingin) piispan tehtävään:. juuriJuuri leskeksi jäänyt [[Annantehdas|Annantehtaan]] seurakunnan kirkkoherra, rovasti Aleksanteri Karpin, josta tuli [[KS]] [[piispa Aleksanteri]]. Hänen toimintansa kevensi arkkipiispan taakkaa huomattavastityötaakkaa.
Arkkipiispa Hermanin elämä ja toiminta Suomessa oli aktiivista kirkon hengellisen ja aineellisen elämän rakentamisen kautta. Arkkipiispa arvosti Suomea ja Karjalaa, isänmaallisuutta ja kansallisia perinteitä. Usean lapsen yksinhuoltajuus tuotti hänelle runsaasti lisää huolia ja kieltämättä arkkipiispa näyttääkin jo ennen sotaa otetuissa kuvissa huomattavasti ikäistään vanhemmalta.
 
Sortavalaan valmistui uusi kirkkokunnan keskustalo ja pappisseminaarin kirkko. Seurakuntia yhdistettiin ja pakkoliitettiin toisiin seurakuntiin. Toisen maailmansodan kynnyksellä Suomen ortodoksinen väestö oli noin 82  000 henkeä, joista sitten sotien seurauksena 55  000 joutui [[evakko]]on ja 90 %prosenttia kirkon omaisuudesta menetettiin. Suuri menetys oli se, että merkittävä osa kirkonkirjoista ja muista kirkollisista arkistoista menetettiin. Niidem mukana katosi paljon historiaa ja lakisääteisen väestökirjanpidon hoitaminen vaikeutui.
Vuoteen 1935 arkkipiispa Herman oli Suomen ainoa ortodoksinen piispa; vasta silloin löytyi kirkkopoliittisesti sopiva ehdokas auki olevaan Viipurin (1940 alkaen Helsingin) piispan tehtävään: juuri leskeksi jäänyt [[Annantehdas|Annantehtaan]] seurakunnan kirkkoherra, rovasti Aleksanteri Karpin, josta tuli [[KS]] [[piispa Aleksanteri]]. Hänen toimintansa kevensi arkkipiispan taakkaa huomattavasti.
 
Sortavalaan valmistui uusi kirkkokunnan keskustalo ja pappisseminaarin kirkko. Seurakuntia yhdistettiin ja pakkoliitettiin toisiin seurakuntiin. Toisen maailmansodan kynnyksellä Suomen ortodoksinen väestö oli noin 82 000 henkeä, joista sitten sotien seurauksena 55 000 joutui [[evakko]]on ja 90 % kirkon omaisuudesta menetettiin. Suuri menetys oli se, että merkittävä osa kirkonkirjoista ja muista kirkollisista arkistoista menetettiin. Niidem mukana katosi paljon historiaa ja lakisääteisen väestökirjanpidon hoitaminen vaikeutui.
 
== Sotien jälkeinen aika ==
Kirkon hallinto sijoittui [[Kuopio]]on, ja jäsenistö hajaantui ympäri Suomea. Arkkipiispan toimintakenttä laajeni ja vaikeutui samalla huomattavasti. Hänen laaja kirjallinen toimintansa auttoi siirtoväkeä kaukana kotiseuduiltaan jälleenrakentamaan niin omaa fyysistä ympäristöään kuin hengellistä ympäristöään. Jo korkeahkoon ikään ehtineen arkkipiispan esimerkki kannusti vahvasti pappeja, kun nämäPapit polkupyörillä pitäjiä kierrellen etsivät hajalleen joutuneita seurakuntalaisiaan ja kirjasivat löydetyt kosmoskynällä tavallisiin kouluvihkoihinvihkoihin. Näin ortodoksiset seurakunnat hiljalleen muodostuivat uudelleen.
 
Kirkon hallinto sijoittui [[Kuopio]]on ja jäsenistö hajaantui ympäri Suomea. Arkkipiispan toimintakenttä laajeni ja vaikeutui samalla huomattavasti. Hänen laaja kirjallinen toimintansa auttoi siirtoväkeä kaukana kotiseuduiltaan jälleenrakentamaan niin omaa fyysistä ympäristöään kuin hengellistä ympäristöään. Jo korkeahkoon ikään ehtineen arkkipiispan esimerkki kannusti vahvasti pappeja, kun nämä polkupyörillä pitäjiä kierrellen etsivät hajalleen joutuneita seurakuntalaisiaan ja kirjasivat löydetyt kosmoskynällä tavallisiin kouluvihkoihin. Näin ortodoksiset seurakunnat hiljalleen muodostuivat uudelleen.
 
Vuonna 1955, kun Herman jo vakavasti harkitsi eläkkeelle jäämistä, hän suostui jäämään vielä joksikin aikaa palvelukseen, koska kirkolliskokous valitsi hänelle apulaispiispan. Tehtävään valittiin yksimielisesti [[arkkipiispa Paavali|pappismunkki Paavali]], [[Aamun Koitto]] -lehden pitkäaikainen päätoimittaja, josta sittemmin tuli seuraava arkkipiispa. Sama toistui kaksi vuosikymmentä myöhemmin, kun Paavali sai oman apulaispiispan.
 
== Kunnianosoitukset ==
 
Arkkipiispa Hermanille on myönnetty muun muassa seuraavat ansio- ja kunniamerkit:
 
* [[Latvia]]n kolmen Tähden ritarikunnan kunniamerkki
* [[Pyhä Georgios Voittaja|Pyhän Georgioksen]] ritarikunnan suurristi
* [[Suomen Leijonan ritarikunta|Suomen Leijonan ritarikunnan]] suurristi
 
Arkkipiispa Herman luopui tehtävistään vuonna 1960 ja siirtyi viettämään eläkepäiviään Kuopiossa. Hän kuoli 14. tammikuuta 1961. Hänen viimeinen paimenkirjeensä elokuussa 1960 julkaistiin lehdissä ja aikanaan myös elämäkertateoksessa. Kirjeen yleissanoma on lempeän esipaimenellinen ja sen on sanottu liikuttavan kaikkia sen lukeneita.<ref> Aamun Koitto 1/1961, isä arkkipiispan kuolinuutinen </ref>
 
== Teokset ==
*{{Kirjaviite | Tekijä = Arkkipiispa Herman | Nimeke = Lähentäkää lapsenne kirkkoon, kirkko lapsiinne | Vuosi = 1929 | Luku = | Sivu = | Selite = | Julkaisupaikka = Sortavala | Julkaisija = Pyhien Sergein ja Hermanin Veljeskunta | Suomentaja = | Tunniste = | Isbn = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 18.3.2017 | Kieli = }}
*{{Kirjaviite | Tekijä = Arkkipiispa Herman | Nimeke = Arkkipiispa Hermanin paimenkirje Karjalan lapsille | Vuosi = 1933 | Luku = | Sivu = | Selite = | Julkaisupaikka = Sortavala | Julkaisija = (kustantaja tuntematon) | Suomentaja = | Tunniste = | Isbn = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 18.3.2017 | Kieli = }}
*{{Kirjaviite | Tekijä = Arkkipiispa Herman | Nimeke = Elämän myrskyssä | Vuosi = 1940 | Luku = | Sivu = | Selite = | Julkaisupaikka = Savonlinna | Julkaisija = Savonmaan Kirjapaino | Suomentaja = | Tunniste = | Isbn = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 18.3.2017 | Kieli = }}
*{{Kirjaviite | Tekijä = Arkkipiispa Herman | Nimeke = Rakkaat kristityt, paljon kärsivä siirtoväki, arvoisat kansalaiset : Kristus nousi kuolleista! : huhtikuun 28 p:nä 1940 pidetty radiopuhe | Vuosi = 1940 | Luku = | Sivu = | Selite = | Julkaisupaikka = Kuopio | Julkaisija = Tekijä | Suomentaja = | Tunniste = | Isbn = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 18.3.2017 | Kieli = }}
*{{Kirjaviite | Tekijä = Arkkipiispa Herman | Nimeke = Elämään matkaajille | Vuosi = 1941 | Luku = | Sivu = | Selite = Ortodoksiselle nuorisolle ilmaiseksi jaettava julkaisu | Julkaisupaikka = Kuopio | Julkaisija = Tekijä | Suomentaja = | Tunniste = | Isbn = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 18.3.2017 | Kieli = }}
*{{Kirjaviite | Tekijä = Arkkipiispa Herman | Nimeke = Julkaisu kansan yhteislaulua varten Suomen kreikkalais-katolisissa seurakunnissa | Vuosi = 1941 | Luku = | Sivu = | Selite = 2 osaa | Julkaisupaikka = Kuopio | Julkaisija = Tekijä | Suomentaja = | Tunniste = | Isbn = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 18.3.2017 | Kieli = }}
*{{Kirjaviite | Tekijä = Arkkipiispa Herman | Nimeke = Naisen voima | Vuosi = 1942 | Luku = | Sivu = | Selite = | Julkaisupaikka = Kuopio | Julkaisija = Tekijä | Suomentaja = | Tunniste = | Isbn = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 18.3.2017 | Kieli = }}
*{{Kirjaviite | Tekijä = Arkkipiispa Herman | Nimeke = Taivaan esikartano | Vuosi = 1943 | Luku = | Sivu = | Selite = | Julkaisupaikka = Kuopio | Julkaisija = Tekijä | Suomentaja = | Tunniste = | Isbn = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 18.3.2017 | Kieli = }}
*{{Kirjaviite | Tekijä = Arkkipiispa Herman (toim.) | Nimeke = Veisatkaa Herralle | Vuosi = 1943 | Luku = | Sivu = | Selite = | Julkaisupaikka = Kuopio | Julkaisija = Tekijä | Suomentaja = | Tunniste = | Isbn = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 18.3.2017 | Kieli = }}
*{{Kirjaviite | Tekijä = Arkkipiispa Herman (toim.) | Nimeke = Kirkkojuhlia | Vuosi = 1945 | Luku = | Sivu = | Selite = | Julkaisupaikka = Kuopio | Julkaisija = Tekijä | Suomentaja = | Tunniste = | Isbn = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 18.3.2017 | Kieli = }}
*{{Kirjaviite | Tekijä = Arkkipiispa Herman | Nimeke = Raittius on hyveitten ovi. Suomen 61. yleisessä raittiuskokouksessa Joensuussa 12.6.1948 pidetty juhlapuhe | Vuosi = 1949 | Luku = | Sivu = | Selite = | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Raittiuden Ystävät | Suomentaja = | Tunniste = | Isbn = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 18.3.2017 | Kieli = }}
*{{Kirjaviite | Tekijä = Arkkipiispa Herman | Nimeke = Ahdistuksessa kärsivällisinä : lohdutusta ja mietiskelyä siirtolaisten kilvoitustiellä | Vuosi = 1950 | Luku = | Sivu = | Selite = 1. osa | Julkaisupaikka = Jyväskylä | Julkaisija = Karjalan kirja | Suomentaja = | Tunniste = | Isbn = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 18.3.2017 | Kieli = }}
*{{Kirjaviite | Tekijä = Arkkipiispa Herman | Nimeke = Loistakoon valonne! Mietteitä pastoraalisesta palvelustoimesta vv. 1923-1950 | Vuosi = 1951 | Luku = | Sivu = | Selite = | Julkaisupaikka = Porvoo | Julkaisija = Werner Söderström Osakeyhtiö | Suomentaja = | Tunniste = | Isbn = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 18.3.2017 | Kieli = }}
*{{Kirjaviite | Tekijä = Arkkipiispa Herman | Nimeke = Vihollinen n:o 1. Viisi lukua raittiudesta | Vuosi = 1951 | Luku = | Sivu = | Selite = | Julkaisupaikka = Kuopio | Julkaisija = Tekijä | Suomentaja = | Tunniste = | Isbn = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 18.3.2017 | Kieli = }}
*{{Kirjaviite | Tekijä = Arkkipiispa Herman | Nimeke = Ahdistuksessa kärsivällisinä : lohdutusta ja mietiskelyä siirtolaisten kilvoitustiellä | Vuosi = 1953 | Luku = | Sivu = | Selite = 2. osa | Julkaisupaikka = Kuopio | Julkaisija = Tekijä | Suomentaja = | Tunniste = | Isbn = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 18.3.2017 | Kieli = }}
*{{Kirjaviite | Tekijä = Arkkipiispa Herman | Nimeke = Katoamaton nuoruus. Opetuspuheita ja tervehdyskirjeitä kirkkoni nuorille | Vuosi = 1959 | Luku = | Sivu = | Selite = | Julkaisupaikka = Kuopio | Julkaisija = Tekijä | Suomentaja = | Tunniste = | Isbn = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 18.3.2017 | Kieli = }}
*{{Kirjaviite | Tekijä = Arkkipiispa Herman | Nimeke = Eukaristia. Säv. arkkipiispa Herman | Vuosi = 1959 | Luku = | Sivu = | Selite = | Julkaisupaikka = Kuopio | Julkaisija = Tekijä | Suomentaja = | Tunniste = | Isbn = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 18.3.2017 | Kieli = }}
 
== Katso myös ==
*[[Arkkipiispa]]
*[[Piispa]]
 
== Lähteet ==
1 672

muokkausta