Ero sivun ”Valuuttajärjestelmä” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pEi muokkausyhteenvetoa |
lis lähde ja laaj |
||
Rivi 5:
[[Kiinteä valuuttakurssi|Kiinteän valuutan]] tapauksessa keskuspankki on kiinnittänyt valuutan arvon toiseen valuuttaan tai useammasta valuutasta muodostettuun valuuttakoriin. Tällöin keskuspankki sitoutuu vaihtamaan valuuttaa valitulla kiinteällä kurssilla. Kiinteä valuutta vähentää kansainvälisen taloudellisen toiminnan riskejä, mutta on toisaalta altis spekulatiivisille hyökkäyksille, jos valittua kurssia pidetään markkinoilla epäuskottavana. Kiinteän valuutan arvon laskemista sanotaan [[devalvointi|devalvoinniksi]] ja nostamista [[revalvointi|revalvoinniksi]].
Liian kireä rahapolitiikka käytännössä pysäyttää talouskasvun. Kiinteän ja kelluvan valuutan välimuodossa valuutan arvo voidaan sitoa johonkin kurssiin, mutta sille sallitaan vaihteluväli. Tällöin valuutan arvo määräytyy vapaasti markkinoilla vaihteluvälin sisällä. Jos valuutan arvo uhkaa poiketa liikaa, keskuspankki on sitoutunut tekemään [[Interventio|intervention]]. Menestyvimmät maat, erityisesti Saksa, käyttivät rahan määrän kontrollia joustavasti niin, että rahapolitiikka saattoi sopeutua kysynnän muutoksiin. <ref name=up />
Useimmat valuutat ovat vapaasti vaihdettavissa. Joidenkin maiden valuutta on vain rajoitetusti vaihdettavissa ulkomaisen valuutan kanssa tai ei lainkaan vaihdettavissa. Esimerkiksi suunnitelmatalouksissa voi olla kaksi valuuttaa, joista toinen, valtion sisäistä tarvetta varten luotu valuutta, ei ole vapaasti vaihdettavissa.
Rivi 11:
==Historia==
Ennen toista maailmansotaa valtioiden [[rahajärjestelmä]]t perustuivat yleensä niin sanottuun [[kultakanta]]an. Tällöin liikkeellä olevan rahan arvo määräytyi pankkien holvissa olevien arvometallien määrän mukaan. Kultakanta rakoili ensimmäisen maailmansodan [[suuri lama|1930-luvun laman]] aikana, jolloin valtiot laskivat liikkeelle katteettomia seteleitä.<ref name=up>[http://www.ulkopolitiikka.fi/artikkeli/1060/pitka_tie_kullasta_paperirahaan/ Pitkä tie kullasta paperirahaan]. Ulkopolitiikka.fi. Viitattu 1.10.2017.</ref>
Toisen maailmansodan jälkeen perustettiin [[Bretton Woods -järjestelmä]]. Se perustui Yhdysvaltain dollariin kiinnitettyihin valuuttakursseihin. Dollarin arvo perustui kultakantaan. Järjestelmään kuului lisäksi [[Kansainvälinen valuuttarahasto|Kansainvälisen valuuttarahaston]] IMF:n perustaminen. Bretton Woods heikkeni myöhemmin kelluvien valuuttakurssien yleistyessä ja romuttui lopullisesti 1976. Nykyisin suuret valuutat ovat pääasiassa vapaasti kelluvia.<ref name=up />
[[Euroopan valuuttajärjestelmä]] ({{k-en|European Monetary System, EMS}}) perustui vuosina 1979–1999 laskennalliseen valuuttayksikköön, [[Euroopan valuuttayksikkö|ECU]]un ({{k-en|European Currency Unit}}) ja valuuttakurssimekanismiin ({{k-en|Exchange Rate Mechanism}}, ERM<ref>[http://www.
== Katso myös ==
| |||