Ero sivun ”Seinäjoki” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Rautatien rakentaminen ja Seinäjoen kaupungistuminen: Lisätty Taajaväkinen yhdyskunta |
|||
Rivi 115:
Vuonna 1883 vihittiin käyttöön [[Tampere]]–[[Vaasa]]-rautatie, joka kulkee Seinäjoen kautta. Tämä ja 1885 liikenteelle avattu [[Kokkola]]n rata sekä 1913 valmistunut [[Kristiinankaupunki|Kristiinankaupungin]] rata nosti Seinäjoen tärkeäksi rautateiden risteysasemaksi. 1970-luvun alussa avautui oikorata Tampereelta Seinäjoelle, jonka myötä liikenneyhteydet Seinäjoelta parantuivat entisestään. Vuonna 1968 kuitenkin lakkautettiin henkilöliikenne Kristiinankaupungin radalla. Seinäjoen vanha rautatieasema purettiin 1960-luvun loppupuolella ja vuonna 1969 valmistui [[Heikki Castrén]]in suunnittelema uusi keskusliikenneasema, joka oli valmistuttuaan Suomen toiseksi suurin rautatieasemarakennus [[Helsingin päärautatieasema|Helsingin rautatieaseman]] jälkeen. <ref> Jussi Iltanen: ''Suomen rautatieliikennepaikat'' (2. painos), s. 138–140. Helsinki: Karttakeskus, 2010. </ref>
Seinäjoen asema-alueesta muodostettiin [[taajaväkinen yhdyskunta]] vuonna 1920. Kun sijainti pääradan ja toisen rautatien risteyksessä oli huomattavasti kasvattanut Seinäjoen kirkonkylää ja paikkakunnalle oli valmistunut muun muassa [[Törnävän sairaala]] 1920-luvulla, alettiin tutkia mahdollisuutta muuttaa kirkonkylä kauppalaksi. Vaihtoehtona oli esillä myös koko Seinäjoen kunnan muuttaminen kauppalaksi, mutta vuonna 1931 Seinäjoen kirkonkylä jaettiin Seinäjoen kauppalaksi ja Seinäjoen maalaiskunnaksi. Tämä jako jäi lyhytaikaiseksi, sillä jo vuoden 1959 alussa Seinäjoen maalaiskunta liitettiin Seinäjoen kauppalaan. Kaupunki Seinäjoesta tuli vuonna 1960.
Viime sotien jälkeen Seinäjoelle asutettiin [[Jaakkima]]n ja [[Lumivaara]]n siirtoväkeä.
| |||