Ero sivun ”Temperamentti” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
ympäristöstä lisää; nostetaan piirteiden kuvaukset ylemmäs |
→Synnynnäisyys ja pysyvyys: geenitaustan korrelaatiosta temperamenttiin |
||
Rivi 33:
Jopa 60 prosenttia joistain temperamenttipiirteistä on voitu osoittaa periytyviksi. Sen seurauksena moni ihminen alkaa ikääntyessään muistuttaa omia vanhempiaan.<ref name="tt">{{Verkkoviite | Osoite = https://journal.fi/tt/article/view/57913/19658 | Nimeke = Onko luonto oikeudenmukainen? Synnynnäinen temperamentti ja stressinsietokyky | Tekijä = Liisa Keltikangas-Järvinen, Katri Räikkönen, Sampsa Puttonen | Ajankohta = 1/2001 | Julkaisu = Tieteessä tapahtuu | Viitattu = 20.9.2017 }}</ref>
Erilaiset geenitaustat ovat tutkimusten mukaan yhteydessä systemaattisiin temperamenttieroihin. Esimerkiksi [[amerikankiinalaiset]] lapset ovat johdonmukaisesti rauhallisempia, vetäytyvämpiä, vähemmän helposti kiihtyviä, nopeammin tyyntyviä, häirittävyydeltään matalampia ja keskittymiskyvyltään parempia kuin eurooppalaistaustaiset amerikkalaislapset. Sinisilmäiset lapset ovat yliedustettuina synnynnäisesti estyneiden lasten joukossa, ja synnynnäistä estyneisyyttä tavataan Pohjoismaissa enemmän kuin esimerkiksi [[Alpit|Alppien]] eteläpuolella..<ref>Keltikangas-Järvinen 2015, s. 111.</ref>
Lapsen kypsymisen ja kasvatuksen aikana temperamenttipiirteiden voimakkuudessa ja ilmiasussa tapahtuu muutoksia, vaikka kasvatus ei muutakaan ihmisten keskinäistä järjestystä temperamentin piirteen suhteen. Ihminen oppii kypsyessään hillitsemään ja kontrolloimaan itseään, eikä aikuinen siksi esimerkiksi osoita ärtymystään samoilla tavoin kuin lapsi, vaikka onkin yhä helposti ärtyvä.<ref>Keltikangas-Järvinen 2014, s. 19–20.</ref> Eri ikä- ja kehitysvaiheissa sama temperamenttipiirre ilmenee samalla yksilöllä eri tavoin. Toiseksi ympäristö ja kasvatus muokkaavat temperamentin ilmiasua. Näin tapahtuu etenkin niiden piirteiden kohdalla, jotka ovat ympäristön odotusten ja arvostusten vastaisia. Kolmanneksi yksilö oppii kehittyessään kognitiivisia ja sosiaalisia (tunteiden)säätelystrategioita, joilla vaikuttaa omiin reagointitapoihinsa.<ref name="testi">Riitta-Leena Metsäpelto & Taru Feldt (toim.). (2010, 2. painos) Meitä on moneksi - persoonallisuuden psykologiset perusteet. Juva: Bookwell Oy</ref>
| |||