Ero sivun ”Kivessyöpä” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Kumottu muokkaus 16347162, jonka teki 194.188.140.250 (keskustelu)
p Kh
Rivi 14:
 
== Esiintyvyys ==
Kivessyöpä on 20–34-vuotiaiden miesten yleisin syöpä. Se on kuitenkin verrattain harvinainen, ja [[Suomi|Suomessa]] sitä todetaan vuosittain alle sata tapausta. Miehen riski sairastua jossain elämänsä vaiheessa kivessyöpään on noin yksi 250:stä. Noin 0,5 % kaikista miesten syövistä on kivessyöpiä.<ref>[http://www.iltasanomat.fi/hyvaolo/terveys.asp?id=1734143 Kivessyöpä yleistyy - syynä hormonit?]</ref>
 
Kivessyövän esiintyvyys on suurin [[Tanska]]ssa, jossa se on noin neljä kertaa yleisempää kuin Suomessa. Kivessyöpää esiintyy enemmän valkoisessa väestössä,; Aasiassa ja Afrikassa se on harvinaista.
 
Kivessyöpä voi ilmetä [[seminooma]]na tai muuna sukusolukasvaimena, "ei-seminoomana". Ei-seminoomaiseen kivessyöpään sairastuneet ovat keskimäärin jonkin verran nuorempia kuin seminoomiin sairastuneet.
Rivi 28:
 
== Oireet ja kivesten tutkiminen ==
Kivessyövän yleisin ensioire on toisen kiveksen suureneminen (Ilmeneeilmenee myös kiveskohjussa). Kiveksessä voi olla kyhmykyhm, tai sekives voi kovettua. Usein kivessyöpään liittyy myös veren esiintyminen [[siemenneste]]essä. Yksi kivessyövän oireista on kiveskipu, vaikka kivessyöpä voi usein olla myös kivuton.
 
Koska varhain havaitun kivessyövän hoitoennuste on erinomainen, on erityisen tärkeää kivesten säännöllinen tutkiminen omatoimisesti, jolloin muutokset on helppo havaita. Kivekset olisi syytä tutkia kuukausittain murrosiän jälkeen. Terve kives on kimmoisa, symmetrinen ja pinnaltaan sileä, mutta kiveksen päällä ja takana sijaitseva [[lisäkives]] on syytä tunnistaa normaaliksi rakenteeksi.
 
== Hoito ja ennuste ==
Sairastunut kives poistetaan (''orkiektomia'' tai ''orkidektomia''). Jos toinen kives on terve, mies useimmiten säilyttää hedelmällisyytensä. Tarvittaessa annetaan joko [[kemoterapia]]a tai [[sädehoito]]a tai molempia etäpesäkkeiden tuhoamiseksi tai niiden ehkäisemiseksi.
 
Jos kivessyöpä on levinnyt, viiden vuoden kuluttua toteamisesta elossa on noin 80 % potilaista. Jos kivessyöpä ei ole levinnyt, on ennuste lähes 100 %. Kivessyöpä tosin lisää miehen riskiä sairastua elämänsä aikana johonkin muuhun syöpätautiin. Riski on entistä suurempi, jos tauti on sairastettu kovin nuorena. Alle viidellä prosentilla kivessyöpäpotilaista syöpä kehittyy myös toiseen kivekseen. Ennuste on aina yksilöllinen, mutta arvioidusti keskimäärin peräti yli 95 %:ssa todetuista tapauksista tauti on vielä hoidettavissa.<ref>http://www.urologychannel.com/testicularcancer/index.shtml</ref> Myös Suomen Syöpäjärjestöjen mukaan sairauteen liittyvä kuolleisuus menee alle kymmenen prosentinprosenttia.<ref>[https://www.kaikkisyovasta.fi/tietoa-syovasta/syopataudit/kivessyopa/ http://www.kaikkisyovasta.fi/tietoa-syovasta/syopataudit/kivessyopa]</ref>
 
Kivessyöpäkuolleisuus on varsin vähäinen: esimerkiksi vuonna [[2003]] Suomessa siihen menehtyi vain kahdeksan miestä.<ref>https://cancer-fi.directo.fi/--print?x27306=31621</ref>