Avaa päävalikko

Muutokset

3 merkkiä lisätty ,  2 vuotta sitten
p
kh
 
== Maantietoa ==
Järven pinta-ala on 5&nbsp;570 [[hehtaari]]a eli 55,7 [[neliökilometri]]ä. Se on 14,7 kilometriä pitkä ja 9,0 kilometriä leveä. Järven itärantaa reunustaa Kangasala–Kollola-[[harjujakso]] ja Pälkäneen keskustaajama. Harjujakson suuntaisena työntyy kaakkoon päin leveä lahti Ruotsilanselkä, jossa lahden pohjukasta alkaa [[Pintele]]. Äimälän länsipuolelta aukeaa suuri Mallasselkä, jonka etelä- ja lounaisrantoja reunustaareunustavat Valkeakosken kaupungin taajamat. Heritynniemen ja Hirvonvuoren välinenvälisen saariston takana aukeaa Tyrynselkä ja pohjoiseen jatkuva Hirvonselkä, joka päättyy Hausaloon.<ref name=syke/><ref name=kp/>
 
Järvessä on laskettu olevan 235 saarta. Niiden yhteispinta-ala on 173 hehtaaria, mikä on noin 3 % järven kokonaispinta-alasta. Saarista 24 on yli hehtaarin suuruisia, 198 yli [[aari]]n ja loput 13 ovat alle aarin kokoisia. Merkittävimmät saaret ovat lännessä Kaitasaari, Niittysaari, Selkäsaari, Huhtasaari, Peltosaari, Viitasaari ja Riutta. Hirvonvuoren edustalla ovat karhunsaloKarhunsalo ja Orisalo. Ruotsilanselän lahdensuulla sijaitsee yksinäinen Liessaari.<ref name=syke/>
 
Järven tilavuus on 384 miljoonaa [[kuutiometri]]ä eli 0,384 [[kuutiokilometri]]ä. Järven keskisyvyys on 6,8 metriä ja suurin syvyys on 32,9 metriä.<ref name=syke/>
 
Järven rantaviivan pituus on 159 kilometriä, josta saarten rantaviivan yhteispituus on 55 kilometriä. Sen rannat ovat puoliksi metsämaata ja muualla se on puoliksi peltojen ja taajamien rikkomaa. Mallasselän pohjoisrannoilla sijaitsevat Painon ja Hirvon kulmakunnat, etelässä Kasuri, Viranmaa, Etelä-Äimälä ja Äimälä. Pälkäneen puoleinen ranta on peltovoittostapeltovoittoista. Siellä sijaitsevat Harhala, Kankahainen, [[Onkkaala]], Mälkilä, MynttääläMyttäälä ja Huhti. [[Valtatie 12]] seuraa harjujaksoa, josta haarautuu etelän kautta Valkeakoskelle kulkeva [[seututie 307]]. Seututieltä kiertää Äimälän kautta Harhalasta Viranmaalle järvenrantoja seuraava kylätie. Järven länsirantoja seuraa Valkeakosken ja Kangasalan välinen [[seututie 310]]. Hausalon kautta ei ole tehty maantietä, mutta Pälkäneeltä lähtee järven pohjoisrantoja seuraava yhdystiryhdystie 13983. Valkeakosken kuntaraja leikkaa etelästä Viranmaalta luoteeseen Heritynniemen edustalle, josta se kääntyy koilliseen kohti Hirvonselkää. Muu osa järveä kuuluu Pälkäneelle.<ref name=syke/><ref name=kp/><ref name=kp_orto/>
 
== Vesistösuhteet ==
Järvi saa pääosan vedestänsä pohjoisesta Roineen kautta [[Längelmäveden reitti]], koillisesta [[Kostianvirta|Kostianvirran]] kautta [[Pälkänevesi]] ja kaakosta [[Pintele]]en ja Harhalan salmen kautta [[Hauhon reitti]].{{lähde}}
 
Järveen laskee myös joitakin järviä ja lapmialampia suoraan. Niistä merittävimpiämerkittävimpiä ovat [[Tykölänjärvi]] (144 ha), joka laskee lyhyttä ojaa myöten eteläiseen Suolahteen. Toinen suuri järvi on [[Painonjärvi]] (46 ha), joka on yhteydessä Mallasveden Tyrynselkään leveällä Painonjoella. Painojärven kautta laskevat myös [[Leppäjärvet|Vähä Leppäjärvi]] (5 ha) ja Iso Leppäjärvi (4 ha) Myllyniitynojaa pitkin. Pieni [[Kaislammi]] (2 ha) laskee Äimälässä Liessaaren edustalle. [[Kirjaslampi (Valkeakoski)|Kirjaslampi]] (1 ha) on pieni Valkeakosken kaupungin sisällä ja siellä [[Apianlahti|Apianlahteen]] laskeva lampi. Mallasvesi purkautuu Apianlahden ja [[Valkeakosken kanava]]n kautta [[Vanajavesi|Vanajaveteen]], jonka vedenpinnan korkeus on 79,4 metriä.<ref name=jw/>
 
==Katso myös==
6 467

muokkausta