Ero sivun ”Satunnaisuus” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 2:
Satunnaisella prosessilla käsitetään toistuva tapahtumasarja, jonka tulokset eivät seuraa kuvattavaa muotoa. Satunnaiset prosessit kuitenkin noudattavat tilastollista lakia; jos esimerkiksi 6 -särmäistä noppaa heitetään erittäin monta kertaa tiedetään, että tulosta 6 tulee heittojen määrä / 6 ja heittojen tulosten yhteenlaskettu summa on 3,5 * heittojen määrä.
Tämän vuoksi sattuma eroaa mielivaltaisesta; satunnaisuus tarkoittaa että tilastollinen laki on olemassa ja
Satunnaisuus -sanaa liitetään usein tilastotieteeseen jolla kuvataan korrelaation puutetta.
==Satunnaisuus tieteessä==
Satunnaisuudella on tärkeä osa matematiikassa, luonnontieteissä ja filosofiassa;
Sitä käytetään olennaisena osana muun muassa [[kaaosteoria]]ssa, [[salausmenetelmät|salausmenetelmissä]], [[peliteoria]]ssa, [[informaatioteoria]]ssa, [[kvanttimekaniikka|kvanttimekaniikassa]], [[kombinatoriikka|kombinatoriikassa]] ja [[tilastotiede|tilastotieteen]] sovelluksissa.
==Historiaa==
Satunnaiset fyysiset prosessit ovat kiinnostaneet ihmisiä, ja satunnaisuutta on käytetty uhkapeleissä ja ennustamisen apuälineenä;
Esimerkiksi "[[I Ching]]" -issä heitetyistä, luonteeltaan sattumanvaraiset tulosten, on katsottu sisältävän
Ensimmäisenä satunnaisuutta mallinnettiin matemaattisesti [[Blaise Pascal]]in, [[Pierre de Fermat]]in ja [[Christiaan Huygens]]in toimesta ; heidän kehittämänsä klassinen todennäkäisyysteorian todennäköisyyksiin sidottua sattumaa on sittemmin käytetty entropian ja informaatioteorian käsitteissä.
1960 -luvun alussa [[Gregory Chaitin]], [[Andrey Kolmogorov]] ja [[Ray Solomonoff]] esittelivät algoritmisen satunnaisuuden ({{k-en|''algoritmic randomness''}}), jossa satunnaisuus riippui siitä oliko
==Aiheesta muualla==
Rivi 34 ⟶ 33:
[[da:Tilfældighed]]
[[de:Zufall]]
[[en:Randomness]]
[[es:Azar]]
[[eo:Hazardo]]
| |||