Ero sivun ”Niilo Pesonen” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Lisätty yksi linkki
SeppVei (keskustelu | muokkaukset)
Lähde, lisätietoja, väliotsikko, luokat, tekstin muotoilua, kuvateksti
Rivi 1:
[[File:Vinnytsia03.jpg|thumb|Niilo Pesonen Vinnytsjan uhrien tutkintajoukon ryhmäkuvassa 1943]]
'''Niilo Natanael Pesonen''' ([[14. lokakuuta]] [[1902]] [[Helsinki]]<ref name="SL62">{{Kirjaviite | Tekijä=Juhani Kirpilä, Sisko Motti, Anna-Marja Oksa (toim.) | Nimeke= Suomen lääkärit 1962 | Julkaisupaikka= Helsinki | Julkaisija= Suomen Lääkäriliitto | Vuosi=1963| Sivut = 483-484}}</ref> – [[26. joulukuuta]] [[1993]]) oli suomalainen lääkäri, [[anatomia]]n professori ja [[lääkintöhallitus|lääkintöhallituksen]] pääjohtaja.
 
==Henkilöhistoria==
'''Niilo Natanael Pesonen''' ([[14. lokakuuta]] [[1902]] – [[26. joulukuuta]] [[1993]]) oli suomalainen lääkäri, [[anatomia]]n professori ja [[lääkintöhallitus|lääkintöhallituksen]] pääjohtaja.
Pesosen vanhemmat olivat kouluneuvos Matti Pesonen ja Ellen (Ella) Irene Malmberg ja puoliso vuodesta 1927 Eva Maria Puustinen. Hän pääsi ylioppilaaksi 1923 Suomalaisesta normaalilyseosta ja valmistui lääketieteen kandidaatiksi 1927, lisensiaatiksi 1931 sekä lääketieteen ja kirurgian tohtoriksi 1932.<ref name="SL62"/> Pesonen oli [[Helsingin yliopisto]]n dosenttina[[dosentti]]na 1935–1942, [[Helsingin yliopiston voimistelulaitos|yliopiston voimistelulaitoksen]] anatomian opettajana 1937–1946 ja laitoksen tarkastajana 1951–1954. Hän oli Helsingin yliopiston anatomian laitoksen assistenttina 1935–1942, anatomian professorina 1942–1954, lääketieteellisen tiedekunnan [[dekaani]]na 1951–1952 sekä yliopiston 1. vararehtorina 1953.<ref>[http://runeberg.org/kuka/1978/0724.html Kuka kukin on 1978 (Projekt Runeberg)]</ref>
 
Pesonen teki [[jatkosota|jatkosodan]] aikana syys-lokakuussa 1942 [[Itä-Karjala]]n sotilashallinnon toimeksiannosta [[antropologia|antropologisia]] tutkimuksia [[Äänisniemi|Äänisniemellä]] asuvan paikallisen väestön ([[sunku]]laisten) keskuudessa. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää oliko alueen väestö rodullisesti samaa kuin Kanta-Suomen väestö ja paljonko siihen oli sekoittunut vieraita aineksia.<ref>http://skattebuero.blogspot.com/</ref> Hän toimi jatkosodan aikana myös Suomen rodunparannuskomitean puheenjohtajana ja kävi saksalaisten kutsusta [[Ukraina]]ssa tutkimassa [[Vinnytsja]]sta löydettyä [[Josif Stalin|Stalinin]] puhdistusten uhrien joukkohautaa. Lääkintäeverstiluutnantiksi Pesonen ylennettin 1961.<ref name="SL62"/>
Pesosen vanhemmat olivat kouluneuvos Matti Pesonen ja Ellen (Ella) Irene Malmberg. Hän pääsi ylioppilaaksi 1923 ja valmistui lääketieteen kandidaatiksi 1927, lisensiaatiksi 1931 sekä lääketieteen ja kirurgian tohtoriksi 1932.
 
Pesonen toimioli [[Helsingin yliopistoOlympialaiset|Helsingin Olympialaisten]]n anatomianylilääkäri professorinavuonna ja1952.<ref anatomian laitoksen esimiehenä vuodesta 1942 lähtien.name="SL62"/> Hän kirjoitti useita alan oppikirjoja sekä yhdessä Eero Pontevan kanssa 1961 ilmestyneen ''Lääketieteen sanakirjan'', josta on otettu 11 painosta vuoteen 1999 mennessä. Pesonen olitoimi lääkintöhallituksen pääjohtajana vuosina 1954–1969. ja hänenHänen kaudellaan rakennettiin monta suurta keskussairaalaa ja otettiin käyttöön [[sairausvakuutus]]järjestelmä.<ref>http://www2.hs.fi/extrat/kaupunki/korttelisarja/29_1.html</ref>
Pesonen oli [[Helsingin yliopisto]]n dosenttina 1935–1942, [[Helsingin yliopiston voimistelulaitos|yliopiston voimistelulaitoksen]] anatomian opettajana 1937–1946 ja laitoksen tarkastajana 1951–1954. Hän oli Helsingin yliopiston anatomian laitoksen assistenttina 1935–1942, anatomian professorina 1942–1954, lääketieteellisen tiedekunnan [[dekaani]]na 1951–1952 sekä yliopiston 1. vararehtorina 1953.<ref>[http://runeberg.org/kuka/1978/0724.html Kuka kukin on 1978 (Projekt Runeberg)]</ref>
 
Pesonen teki [[jatkosota|jatkosodan]] aikana syys-lokakuussa 1942 [[Itä-Karjala]]n sotilashallinnon toimeksiannosta [[antropologia|antropologisia]] tutkimuksia [[Äänisniemi|Äänisniemellä]] asuvan paikallisen väestön ([[sunku]]laisten) keskuudessa. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää oliko alueen väestö rodullisesti samaa kuin Kanta-Suomen väestö ja paljonko siihen oli sekoittunut vieraita aineksia.<ref>http://skattebuero.blogspot.com/</ref>
 
Pesonen toimi jatkosodan aikana myös Suomen rodunparannuskomitean puheenjohtajana ja kävi saksalaisten kutsusta [[Ukraina]]ssa tutkimassa [[Vinnytsja]]sta löydettyä [[Josif Stalin|Stalinin]] puhdistusten uhrien joukkohautaa.
 
Pesonen toimi [[Helsingin yliopisto]]n anatomian professorina ja anatomian laitoksen esimiehenä vuodesta 1942 lähtien. Hän kirjoitti useita alan oppikirjoja sekä yhdessä Eero Pontevan kanssa 1961 ilmestyneen ''Lääketieteen sanakirjan'', josta on otettu 11 painosta vuoteen 1999 mennessä. Pesonen oli lääkintöhallituksen pääjohtajana vuosina 1954–1969 ja hänen kaudellaan rakennettiin monta suurta keskussairaalaa ja otettiin käyttöön [[sairausvakuutus]]järjestelmä.<ref>http://www2.hs.fi/extrat/kaupunki/korttelisarja/29_1.html</ref>
 
== Teoksia ==
Pesonen kirjoitti useita alan oppikirjoja sekä yhdessä Eero Pontevan kanssa 1961 ilmestyneen ''Lääketieteen sanakirjan'', josta on otettu 11 painosta vuoteen 1999 mennessä.
* ''Ihmisen anatomia : oppikirja voimistelunopettajiksi, sairaanhoitajiksi, lääkintävoimistelijoiksi ja hierojiksi aikoville''. WSOY 1943, uusittu laitos 1955, 2. p. 1959, 3. p. 1961, 4. p. 1964
* ''Histologian ja mikroskooppisen anatomian oppikirja''. WSOY 1951
Rivi 28 ⟶ 25:
{{Viitteet}}
 
{{DEFAULTSORTAAKKOSTUS:Pesonen, Niilo}}
 
[[Luokka:Suomalaiset professoritlääkärit]]
[[Luokka: Valtionlaitosten johtajat]]
[[Luokka:Helsingin yliopiston professorit]]
[[Luokka:Suomalaiset lääkäritprofessorit]]
[[Luokka: Suomalaiset tietokirjailijat]]
[[Luokka:Vuonna 1902 syntyneet]]
[[Luokka:Vuonna 1993 kuolleet]]
[[Luokka:Suomalaiset professorit]]