Ero sivun ”Essentialismi” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 3:
 
Olemusajattelun perustana on, että jokaisella luontokappaleella on jokin olemus, joka erottaa hänet kaikista muista luontokappaleista.
Aristoteleen näkemys oli, että on olemassa erityinen idea tai muoto, joka määrittää olion esimerkiksi ihmiseksi. [[Platon]] otti tämän ajatuksen oman ideamaailmansa lähtökohdaksi ja hän määritti ihmisen sielun piirteeksi joka erottaa tämän kaikesta muusta. Vastaavaa näkemystä ovat sittemmin kannattaneet muun muassa [[ReneRené Descartes]], [[Immanuel Kant]]. Vastaavanlainen olemusajattelu on erittäin tyypillistä myös erilaisille [[kristinusko|kristillisille]] ihmiskäsityksille, joissa ihmiset nähdään toimivina sieluina osana korkeampaa suunnitelmaa.
 
Olemusajattelu johtaa siihen, että ihmisen olemus sekä oikea ja väärä toiminta johdetaan "luonnollisesta järjestyksestä", jota todellisuus itsessään noudattaa. Olemusajattelu onkin [[naturalistinen virhepäätelmä|naturalistisen virhepäättelyn]] yleisin muoto.