Ero sivun ”Pjotr Rumjantsev” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
[[Tiedosto:Rumjanzew-sadunaiski.jpg|thumb|200px|Sotamarsalkka Rumjantsev]]
'''Pjotr Aleksandrovitš Rumjantsev-Zadunaiski''' ({{k-ru|Пётр Александрович Румянцев-Задунайский}}; [[15. tammikuuta]] <small>([[Juliaaninen kalenteri|J]]: 4. tammikuuta)</small> [[1725]] [[Moskova]] – [[19. joulukuuta]] <small>([[Juliaaninen kalenteri|J]]: 8. joulukuuta)</small> [[1796]] [[]]) oli yksi keisarillisen Venäjän johtavista kenraaleista ja sen laajentumispyrkimysten merkittäviä toteuttajia 1700-luvulla. Hän hallitsi [[Vähä-Venäjä]]ä keisarinna [[Katariina II|Katariina Suuren]] nimeen [[kasakka|kasakoiden]] [[Hetmanaatti|Hetmanaatin]] lakkauttamisen jälkeen vuodesta 1764 vuoteen 1796, jolloin Katariina kuoli.
 
== Nuoruus ==
 
Hän oli kreivi [[Alexander IvanovitšAleksandr Rumjantsev|Alexander Rumjantsevin]]in ja kreivitär [[Maria Matvejeva]]n, [[Andrei Matvejev]]in tyttären ja perijättären ainoa poika. Hänen huhuttiin olevan [[Pietari Suuri|Pietari Suuren]] laillistamatonavioton lapsi, koska hänen äitinsä vietti paljon aikaa [[tsaari]]n kanssa. Hänet myös nimettiin Pietarin mukaan.
 
Pjotr Rumjantsev ensimmäinen sotakokemus sijoittuu Ruotsia vastaan 1741–1743 käytyyn sotaan, jossa hän palveli laillisen isänsä alaisuudessa. Hän vei henkilökohtaisesti isänsä saneleman [[Turun rauha]]n asiakirjan keisarinnalle 1743. Hänet ylennettiin everstiksi. Hänen ensimmäiset omat voittonsa sijoittuivat [[seitsenvuotinen sota|seitsenvuotiseen sotaan]] 1756–1763, jossa hän otti osaa [[Gross-Jägersdorfin taistelu]]un 1757 ja [[Kunersdorfin taistelu]]un 1759. Vuonna 1761 hän piiritti ja valtasi [[pommeri]]laisen [[Kolberg]]in linnakkeen. Voitto avasi Venäjän armeijalle tien [[Berliini]]in.