Ero sivun ”Erkki Melartin” versioiden välillä

[katsottu versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Käyttäjän 212.116.36.97 muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Tarmo L. tekemään versioon.
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
Rivi 3:
 
==Ura==
Melartin opiskeli HelsinginKajaanin musiikkiopistossa Martin Wegeliuksen johdolla [[1892]]–[[1899]] ja jatkoi opintojaan Wienissä [[Robert Fuchs]]in johdolla. Sydänviasta ja keuhkotaudista huolimatta Melartin loi lähes kaikki musiikinlajit kattavan sävellystuotannon. Merkittäviä teoksia ovat muun muassa kuusiviisi sinfoniaa, [[Jalmari Finne]]n librettoon sävelletty ooppera ''[[Aino (ooppera)|Aino]]'', ensimmäinen suomalainen baletti ''Sininen helmi'', viulukonsertto, ''Marjatta'' sopraanolle ja orkesterille, neljä jousikvartettoa, jousitrio sekä pianoteokset ''Surullinen puutarha'' ja ''Fantasia apocaliptica''. Melartin sävelsi myös joitakin iskelmiä oopperalaulaja [[Ture Ara]]lle nimimerkillä ''Eero Mela''. Melartinin esitetyin sävellys on epäilemättä juhlamarssihäämarssi musiikista näytelmään ''Prinsessa Ruusunen'', joka on Suomen suosituin [[häämarssi]].
 
Säveltäjänä Melartinia pidettiin pitkään eklektisenä ja akateemisena miniatyyrimuotojen taitajana, mutta käsitystä on jouduttu tarkistamaan muun muassa sinfonioiden, jousikvartettojen ja Aino-oopperan tultua uudelleen huomion kohteeksi. Melartinin musiikilliset juuret ovat [[Anton Bruckner]]in ja [[Pjotr Tšaikovski]]n edustamassa myöhäisromantiikassa, mutta niihin yhdistyy usein kansanmusiikillisia, impressionistisia ja 1920- ja 1930-luvuilla entistä useammin myös ekspressionistisia aineksia. Tyylillisesti Melartin oli lähes vapaa Sibeliuksen vaikutuksesta. Sinfonioissaan hän osoittaa pikemminkin yhtymäkohtia [[Gustav Mahler]]in musiikkiin.