Wikipedia

Ero sivun ”Pietarin suomalainen punakaarti” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
[[File:Pietarin kaarti Suomen asemalla.jpg|thumb|300px|Pietarin suomalaisen punakaartin sotilaita odottamassa rintamalle lähtöä [[Suomen asema]]lla helmikuussa 1918.]]
'''Pietarin suomalainen punakaarti''' oli vuosina 1917–1918 toiminut [[Suomen punakaarti]]en osasto, joka oli muodostettu [[Pietari (kaupunki)|Pietarissa]] asuneista suomalaisista työläisistä. Vuoden 1918 [[Suomen sisällissota|sisällissodan]] aikana se osallistui taisteluihin [[Karjalan rintama (Suomen sisällissota)|Karjalan rintamalla]] [[Rautu|Raudussa]] sekä [[Hämeen rintama]]lla [[Vilppula]]ssa, [[Ruovesi|Ruovedellä]], [[Tampere]]ella ja [[Lempäälä]]ssä.<ref name=halonen>{{Kirjaviite | Tekijä = Halonen, Alex | Nimeke = Suomen luokkasota: historiaa ja muistelmia | Sivut = 201–202, 231–232 | Vuosi = 1928 | Julkaisupaikka = Superior, Wisconsin | Julkaisija = Amerikan Suom. Sos. Kustannusliikkeiden Liitto | www = https://archive.org/stream/suomenluokkasota00halo#page/n0/mode/2up}}</ref>
 
== Perustaminen ==
Rivi 10:
[[File:Pietarin punakaarti.jpg|thumb|300px|Pietarin suomalainen punakaarti vappumarssilla Pietarissa 1918.]]
=== 1. ja 2. komppania ===
Tammikuun 27. päivänä Pietarista lähti Suomea kohti ns. [[suuri asejuna]], joka vei punaisille aseita ja ampumatarvikkeita. Sen saattajana oli Jukka Rahjan johtama Pietarin suomalaisen punakaartin 1. komppania. [[Raivola]]n ja [[Viipuri]]n välissä sijaitsevalla [[Kämärän asema]]lla se joutui [[Kämärän taistelu|taisteluun]] jääkärieversti [[Urho Sihvonen|Urho Sihvosen]] johtamaa [[Valkoiset|valkoisten]] osastoa vastaan. Sihvosen joukot pysäyttiväypysäyttivät junan, jonka jälkeen syntyneessä tulitaistelussa kaatui neljä punakaartilaista ja noin 30 haavoittui. Valkoiset joutuivat kuitenkin vetäytymään ja juna pääsi jatkamaan matkaansa.<ref name=geust/>
 
Asejunalla matkustanut 1. komppania osallistui perille saavuttuaan 7. helmikuuta Vilppulaa vastaan tehtyyn suurhyökkäykseen<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.sisallissotamuseo.fi/index.php?option=com_content&view=category&id=47&layout=blog&Itemid=112&lang=fi | Nimeke = Vilppulan rintama | Tekijä = Hoppu, Tuomas | Julkaisija = Sisällissotamuseo | Viitattu = 25.8.2016}}</ref> ja muutaman päivän kuluttua Ruovedellä [[Pekkalan taistelu|Pekkalan]] ja [[Väärinmajan taistelu]]ihin. Maaliskuun aikana komppania oli mukana vielä [[Lempäälän–Vesilahden taistelut|Lempäälän–Vesilahden]] sekä [[Tampereen taistelu|Tampereen taistelu]]issa,<ref name=geust/> ennen kuin se 20. maaliskuuta lähetettiin takaisin Pietariin. Parin päivän levon jälkeen komppania siirrettiin Rautuun, jossa se korvasi rintamalta vedettyjä venäläisiä joukkoja. Taistelujen jatkuessa alkoi yksikössä esiintymään yleistä kurittomuutta ja epäjärjestystä. 1. komppania vaati saada siirron, jonka jälkeen osa miehistä pääsikin vaihdossa Pietariin. Raudun rintama sortui lopullisesti 4. huhtikuuta.<ref name=kotonen/>
Rivi 17:
 
=== Taistelut Karjalan kannaksella ===
Hämeen rintamalla taistelleen komppanian lisäksi [[Karjalan kannas|Karjalan kannakselle]] lähtettiinlähetettiin kaksi muuta komppaniaa, jotka osallistuivat taisteluihin niin sanotulla [[Raudun rintama]]lla.<ref name=geust/> Ylipäällikkönä toimi aluksi [[Johan A. Palmu]], jonka komentama 800 miehen joukko miehitti [[Raudun rautatieasema]]n 20. helmikuuta. Bolševikit olivat huolestuneita Pietarin turvallisuudesta, joten mukana oli myös luutnantti [[M.V. Brigorovskij]]n komentamia venäläisiä. Palmu syrjäytettiin 27. helmikuuta, jolloin hänen tilalleen nimitettiin [[Heikki Kaljunen]]. Hänen jälkeensä ylipäällikköinä toimivat vielä [[Oskar Rantala]] ja [[Arvid Leinonen]]. Alipäälliköitä olivat muun muassa [[Jalmari Eskelinen]], [[Eino Kaiho]], [[Juho Nygren]], [[August Junell]] ja [[Evert Laine]]. Maaliskuun alussa Raudussa laskettiin punaisten puolella olleen noin 1 800 miestä, joista suomalaisia punakaartilaisia oli 350.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Jäske, Eros | Nimeke = Rautu ja rautulaiset III: Historiaa ja kansanelämää | Luku = Vapaussodan ajoilta | Sivut = 395–398 | Vuosi = 1991 | Julkaisupaikka = Mikkeli | Julkaisija = Rautulaisten pitäjäseura ry | Tunniste = ISBN 952-90322-1-8 | www = http://www.rautu.fi/Tallenne/RR-III/RR-III.htm}}</ref> Valkoisten käynnistettyä oman suurhyökkäyksensä 24. maaliskuuta, punaisten Raudun rintama kukistui lopulta 4. huhtikuuta.<ref name=halonen/> Taisteluista muodostui Tampereen ja [[Viipurin taistelu (Suomen sisällissota)|Viipurin taistelujen]] ohella Suomen sisällissodan verisimpiä. Venäläiset mukaan lukien punaisten puolella taistelleista kaatui noin 800.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://blogs.helsinki.fi/hylikang/2014/07/28/karjalaisten-penseys-lahtea-sisallissotaan-1918/ | Nimeke = Karjalaisten penseys lähteä sisällissotaan 1918 | Tekijä = Ylikangas, Heikki | Julkaisija = Helsingin yliopisto | Ajankohta = 28.7.2014 | Viitattu = 25.8.2016}}</ref>
 
Raudusta vetäytymisensä jälkeen kaartin jäljelle jääneet miehet huolehtivat Pietarissa huhti–toukokuun aikana tuhansien Suomesta saapuneiden [[Punapakolaiset|punapakolaisten]] vastaanottamisesta ja majoituksesta, kunnes [[Suomalaisten Pakolaisten Huoltokomitea]] perustettiin 6. toukokuuta. Pietarin suomalainen punakaarti osallistui myös kaupungissa järjestettyihin vappujuhlallisuuksiin, mutta lakkautettiin vielä toukokuun aikana sisällissodan päätyttyä punaisten tappioon.<ref name=geust/>
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Pietarin_suomalainen_punakaarti”