Ero sivun ”Tuskegee-tutkimus” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
päivitystä
p Kh
Rivi 2:
'''Tuskegeen kuppakokeet''' olivat [[Tuskegee]]n kaupungissa [[Alabama]]ssa vuosina 1932–1972 tehtyjä lääketieteellisiä [[ihmiskoe|ihmiskokeita]], joita johti [[Yhdysvaltain terveysministeriö]]n alainen [[Public Health Service]] (PHS). Kokeiden tarkoituksena oli tutkia hoitamattoman [[kuppa|kupan]] luonnollista etenemistä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.cdc.gov/tuskegee/timeline.htm | Nimeke = The Tuskegee Timeline | Julkaisija = Centers for Disease Control and Prevention | Viitattu = 23.11.2010 | Kieli = {{en}} }}</ref>
 
Vuonna 1932 tutkijat värväsivät koehenkilöiksi 399 köyhää [[afroamerikkalainen|afroamerikkalaista]] miespuolista maatyöläistä, jotka sairastivat kuppaa. Palkkioksi osallistumisesta miehille tarjottiin ilmaisia aterioita, ja heidän hautajaiskulunsa luvattiin korvata eräänlaisella vakuutuksella. Myös testeihin kuuluvat terveystarkastukset olivat maksuttomia. Potilaille ei kerrottu, että he sairastavat kuppaa, eikä heille annettu siihen hoitoa. Kokeen kontrolliryhmään kuului 201 afroamerikkalaista miestä, jotka eivät sairastaneet kuppaa.<ref name="latimes">{{Verkkoviite | Osoite = http://articles.latimes.com/2004/jan/25/local/me-hendon25 | Nimeke = Ernest Hendon, 96; Tuskegee Syphilis Study's Last Survivor| Tekijä = McLellan, Dennis | Julkaisu = Los Angeles Times | Ajankohta = 25.1.2004 | Viitattu = 22.1.2017 | Kieli = {{en}}}}</ref><ref name="faq">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.cdc.gov/tuskegee/faq.htm | Nimeke =Frequently Asked Questions | Julkaisija = Centers for Disease Control and Prevention | Viitattu = 22.1.2017| {{en}} }}</ref>
 
Koetta jatkettiin [[penisilliini]]n keksimisen jälkeenkin, eikä koehenkilöille annettu lääkettä. Lisäksi heitä estettiin osallistumasta muihin hoito-ohjelmiin, joissa kuppapotilaille tarjottiin hoitoa. Vuonna 1972 tapaus tuli sanomalehdistön kautta julkiseen tietoon, ja yleinen mielipide vaati tutkimuksen lopettamista. Siihen mennessä monet tutkimuksen kohdejoukon jäsenet olivat menehtyneet tautiin, osa vaimoista sairastunut, samoinja kuinsamoin osa lapsista oli saanut kuppatartunnan synnytyksen aikana synnytyskanavan kautta kulkiessaan.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://select.nytimes.com/gst/abstract.html?res=F40616F6345A137B93C4AB178CD85F468785F9 | Nimeke = Syphilis Victims in U.S. Study Went Untreated for 40 Years | Tekijä = Heller, Jean | Julkaisu = The New York Times | Ajankohta = 26.7.1972 | | Viitattu = 23.11.2010 | Kieli = {{en}} }}</ref>
 
Vuonna 1966 eräs PHS:n sukupuolitautilääkäri kyseenalaisti kuppakokeet ja epäili toimintaa moraalittomaksi. [[Centers for Disease Control and Prevention|Tartuntatautien valvontakeskus]] vastasi, että kokeiden jatkaminen päätökseensä asti on tarpeellista - toisin sanoen siihen saakka, kunnes koehenkilöt ovat kuolleet ja heille on tehty ruumiinavaus.
 
Tapauksesta nostettiin [[ryhmäkanne]], joka sovittiin ilman oikeudenkäyntiä vuonna 1974: koehenkilöille, heidän perheilleen ja jälkeläisilleen maksettiin yhteensä noin 10 miljoonaa dollaria.<ref name="faq" />