Ero sivun ”Ulriika Eleonoora” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p fix UVF
p linkityksiä, luokka
Rivi 19:
'''Ulriika Eleonoora''' ({{k-sv|Ulrika Eleonora}}) ([[23. tammikuuta]] [[1688]] – [[24. marraskuuta]] [[1741]]) oli [[Ruotsi]]n kuningatar [[1718]]–[[1720]], ja [[Kaarle XII]]:n sisar. Hänen lyhyellä valtakaudellaan Ruotsissa alkoi [[Vapauden aika]], kuninkaan yksinvallan sijasta vähitellen lähes kaikki valta keskitettiin valtiopäiville.<ref name="EB">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.britannica.com/EBchecked/topic/613316/Ulrika-Eleonora | Nimeke = Ulrika Eleonora | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija =Encyclopedia Britannica | Viitattu =15.12.2013 }}</ref>
 
Ulrika Eleonora oli [[Kaarle XI]]:n ja Ulrika[[Ulriika EleonoraEleonoora vanhempi|Ulriika Eleonoora vanhemman]] tytär. Nuoruusvuosinaan hän jäi sisarensa [[Hedvig SofianSofia]]n varjoon. Fredrik Hesseniläinen (myöhemmin kuningas [[Fredrik I (Ruotsi)|Fredrik I]]) kosi häntä jo 1710, mutta häitä vietettiin vasta 1715.<ref name="FB">{{Verkkoviite | Osoite = http://runeberg.org/nfcj/0508.html | Nimeke = Nordisk Familjebok | Tekijä = | Selite =Uggleupplagan. 30. Tromsdalstind - Urakami s. 939-940 | Julkaisija =runeberg.org | Viitattu = 15.12.2013 }}</ref>
 
Ulriika eli suurimman osa elämästään muiden varjossa, mutta siskonsa kuoltua 1708 jälkeen hän alkoi saada huomiota, ja vuonna 1713 hänet valittiinkin sijaishallitsijaksi. Hän johti maata sillä aikaa kun oikea kuningas oli ulkomailla. Heti ensimmäisessä istunnossaan hän teki tärkeän päätöksen ja kutsui valtiopäivät koolle. Hän osallistui kuitenkin harvoin valtioneuvoston[[valtaneuvosto]]n kokoontumisiin.<ref name="FB"/>
 
Kaarle XII:n kuoltua 1718 hänelle ei ollut itseoikeutettua kruununperijää, mutta kaksi mahdollista ehdokasta kuitenkin löytyi. Toinen heistä oli Ulriikan aviomies Fredrik Hesseniläinen ja toinen Hedvig Sofian poika, [[Holstein-GottorpinGottorp]]in Karlherttua [[Kaarle Fredrik]], jota tuki [[Holsteinilainenholsteinilainen puolue]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.uppslagsverket.fi/sv/sok/view-103684-Aalandskongressen | Nimeke = Ålandskongressen | Tekijä = | Julkaisija =Svenska folkskolans vänner | Julkaisu = Uppslagsverket Finland | Kieli ={{sv}} | Viitattu =12.8.2017 }}</ref> Tämän jälkeen Ulriika Eleonoora ilmoitti nousseensa valtaistuimelle. [[Ruotsin valtiopäivät|Valtiopäivät]] suostuivat tunnustamaan Ulriika Eleonooran sillä ehdolla, että hän hyväksyi hallitusmuodon, joka vähentäisi tuntuvasti kuninkaan valtaa.<ref name="FB"/>
 
Vuonna 1720, kun Ulriika Eleonoora luovutti kruununsa miehelleen Fredrik I:lle, tämä luovutti osan valtaa parlamentillevaltiopäiville. Tämä päätti ajanjakson, jota kutsutaan itsevaltiuden ajaksi.<ref name="EB"/>
 
Fredrikin matkustaessa ulkomaille vuonna 1731 ja sairastaessa vuonna 1738 Ulriika Eleonoora palasi jälleen sijaishallitsijaksi.<ref name="FB"/>
Rivi 52:
[[Luokka:Ruotsin hallitsijat]]
[[Luokka:Suuri Pohjan sota]]
[[Luokka:Sijaishallitsijat]]
[[Luokka:Vuonna 1688 syntyneet]]
[[Luokka:Vuonna 1741 kuolleet]]